Muhtin háviid ii leat riektediliid čielggadeapmi doarvái čoavdit váttisvuođaid. Dalle soaitá dárbbašit nuppástuhttit opmodagaid, lonuhit vuoigatvuođaid, bidjat geavahanregeliid jna. Dát gohčoduvvo eanajuohkin, ja siskkilda daid iešguđetlágan áššiid nugo čilgejuvvon vulobealde.

Ovttasoamastusa biđgen

Go eatnamat ja vuoigatvuođat gullet ovttasoamastusas gaskal máŋga opmodaga, de sáhttá eanajuohkinriekti biđget ovttasoamastusa ja juohkit areálaid nu ahte juohke ovttaseaiggát šaddá oktoeaiggát dakkár areálaii mii vástida opmodaga oassái ovttasoamastusas, vrd. ejl. § 2 a bustáva. Dávjá leat stuorra meahcceguovllut dákkár ovttasoamastusat. Dákkár áššiin sáhttá juohke eaiggát oažžut ráđđema iežas oassái dán areálas – ja dán láhkai oažžut ođđa vejolašvuođaid ávkkástallat guovllu.

Opmodatjuohkin

Eanajuohkinriekti sáhttá juohkit muhtin eanadoalloopmodaga jus lea addojuvvon juohkinlohpi, ja opmodagat galget adnojuvvot eanadoalloáigumušaide.
Dát guoská ovdamearkka dihtii go juohká šilju, go juohká lassi eatnama dahje go biđge persovnnalaš ovttasoamastusaid.

Opmodagaid ođđa hábmen

Dávjá leat opmodagain máŋga sárgá (sárggáseagus). Dain sáhttá earáláhkaige leat unohis hápmi. Jus opmodagaid eará hápmi lea ávkkáleabbun, de sáhttá opmodagaid hábmet go lonuha areálaid. Dákkár ođđa hábmen areálaid lonuhemiin soaitá dallege leat áigeguovdil go áigu juohkit opmodagaid ja vuovdit lassieatnama.

Almmolaš huksendoaimmaid nugo geainnuid, ruovdemáđiid jna. oktavuođas, soaitá dárbbašit hábmet opmodagaid ođđasit vai dat leat ávkkálažžan hábmejuvvon dan ođđa doaimma ektui. Dákkár áššiin sáhttá eanajuohkinriekti oktanaga árvvoštit ja mearridit buhtadusaid daid vahágiid ovddas mii šaddá juohke opmodahkii ođđa doaimma geažil.

Geavahanortnet

Geavahanortnetregeliid sáhttá bidjat dalle go lea ovttasoamastus, dahje dalle go opmodatdiliid geažil lea váttis atnit opmodagaid, vrd. ejl. § 2 c bustáva. Dákkár geavahanortnegat eai nuppástuhte gal opmodat- ja vuoigatvuohtadiliid, muhto bidjet regeliid mo galgá daid atnit.

Geavahanortnet sáhttá čoavdit váttisvuođaidge go lea dárbu ahte máŋga eanaeaiggáda ovttasbarget oažžun dihtii huksema dihto guovllus.

Oktasaš doaibmabijut

Dávjá ii leat doarvái bidjat geavahanregeliid. Go dárbbašuvvo vel investeret váttisvuođa čoavdimii, de gohčoduvvo dákkár ášši “oktasaš doaibmabijut” (sams tiltak), vrd. ejl § 2 e bustáva.

Vai čoavdá váttisvuođaid ovdamearkka dihtii mo beassat muhtin guvlui, de ferte vuoigatvuođaid ordnema lassin vel hukset luotta. Dávjá lea dákkár investeren ávkin máŋgga opmodahkii. Dákkár ášši maŋŋil sáhttá riekti oažžut áigái oktasaš doaibmabijuid ja juohkit goluid.

Lonuhit geavahanvuoigatvuođaid

Bistevaš geavahanvuoigatvuođat nugo darfevuoigatvuođat, guođohanvuoigatvuođat, láddjenvuoigatvuođat jna. sáhttet váddudit atnit opmodaga maidda vuoigatvuođat gullet. Dákkár vuoigatvuođaid sáhttá lonuhit dan láhkai ahte eanajuohkinriekti mihtida buhtadusa nugo areála, ruđa dahje eará vrd. ejl. § 2 d bustáva. Ruovdemáđiieiseválddit leat atnán dán láhkavuođu jávkadan dihtii geavahanvuoigatvuođaid váralaš plánarasttildemiin.

Juogadit plánaráhkaduvvon árvvuid ja goluid huksenguovllus

Eanajuohkinriekti sáhttá juohkit huksenárvvuid ja goluid oktasašdoaibmabijuin muhtin huksenguovllus, vrd. ejl. § 2 h bustáva. Dát mearkkaša ahte dat eanaeaiggádat guđet ožžot areálaset biddjot bođuguovlun, viessoluottaide jna. muddenplánas dahje huksenplánas, sáhttet oažžut oasi huksenvuoigatvuođain eará opmodagain dan huksenguovllus.

Opmodagaid ja vuoigatvuođaid molsut huksenguovllus

Eanajuohkinriekti sáhttá váidudit hehttehusaid doaibmabijuid geažil mat leat eaktuduvvon mudden- dahje huksenplánas dainna lágiin ahte molsu opmodat- dahje vuoigatvuohtastruktuvrra, vrd. ejl. § 2 i bustáva. Dása leat ovdamearkkat molsut opmodagaid mat juhkkojuvvojit luottaid geažil, ja opmodatrájáid nuppástuhttin, nu ahte dát heivejit plána viessosadjerájáide.