Eahpečielga ráját ja riektedilit lea hirbmat dábálaš váttisvuohta mainna eanajuohkinriekti deaivida masá visot áššiin.

Dávjá háliidit eaiggádat dušše veahki nannet gokko opmodagaidgaskasaš rádjá manná, dahje guđe opmodatdilit gustojit dan dihto guovllus. Eanajuohkinláhka sisttisdoallá dákkár áššiide mearrádusaid.

Rádjamannan

Rádjamannan lea sierralágan ášši, vrd. eanajuohkinlága § 88. Gokko leat eahpečielga ráját opmodagaid gaskka, sáhttá eanajuohkinriekti mearridit gokko manná rádjá. Rádjamannan sáhttá maiddái gustot luottaid, bálgáid, fanasfástiid jna. geavahanvuoigatvuođa rájáide. Maŋŋil go lea nannen gokko rádjá manná, merkejuvvo rádjá eatnamis ja biddjo kártii ja čilgejuvvo koordináhtain eastadan dihtii boahttevaš riidduid.

Riektečielggadallan

Eahpečielga opmodat- ja geavahanriektiedilit sáhttet čielggaduvvot riektečielggadallamis vrd. eanajuohkinlága § 88a. Riektečielggadallama ulbmilin lea čielggadit opmodat- ja geavahanvuoigatvuođaid dakkár guovlluin gos navdojuvvo leat ovttasoamastus dahje ovttasgeavahus gaskal opmodagaid. Ovdamearkka dihtii sáhttá riektečielggadallamis čielggaduvvot guđes lea eanaopmodatvuoigatvuohta, bivdovuoigatvuohta dahje guođohanvuoigatvuohta go navdojuvvo ahte máŋgga opmodagas lea vuoigatvuohta ovttas ávkkástallat guovllu.

Visot áššiin eanajuohkinrievttis, sihke dákkár rádjamannan- ja riektečielggadallanáššiin ja eanajuohkináššiin muđui, de eanajuohkinriekti vuos nanne opmodat- ja vuoigatvuohtadiliid. Erenoamášvuohta rádjamannan- ja riektečielggadallanáššis lea ahte ášši loahpahuvvo go opmodatrádjá ja vuoigatvuođat leat čielggaduvvon ja mearriduvvon.