Vuodjenkoartaduoguštus

Dát siidu addá oppalašgova geaidnojohtolatlága njuolggadusaid rihkkumis leahturádjá ja/dahje promillavuodjima geažil.

Vuodjenlobi massin ja vuodjenkoarta duogušteapmi

Go roavvát rihkku geaidujohtolatlága sáhttá bolesbálvá dastán váldit ruovttoluotta vuodjenlobi ja váldit vuodjenkoarta vuoddjis ja/dahje biilla eaiggádis (geahča geaidnojohtolatlága § 33 nr  3  lovdata.no). Jus váruhuvvon ii mieđa gaskaboddosaš vuodjenkoarta váldimii ja duogušteapmái, ferte gažaldat ovddiduvvot diggeriektái mearrideapmái golbma váhku siste.

Gaskaboddosaš ruovttoluotta váldin ja duogušteapmi

Jus lea doarvái vuođđu navdit muhttoma dahkan ráŋggáštahtti dagu mii sáhttá dagahit vuodjenlobi massin, de lea váldonjuolggadus ahte vuodjenlohpi váldo ruovttoluotta ja vuodjenkoarta duoguštuvvo dassái go ráŋggáštusášši loahpalaččat mearriduvvo.

Guhkit áigái duogušteapmi

Áššiin gos lea sáhka duoguštit vuodjenkoarta guhkit áigái lea Alimusrievtti váiddalávdegoddi cealkán čuovvovaš njuolggadusaid árvvoštallamii Rt:as (Retstidende) 2006 siidu 254:

” Geaidnojohtolatlága §33 nr.3 vuođul de sáhttá mearriduvvot gaskaboddosaččat gohččot vuodjenlobi ruovttoluotta daid oktavuođain gos lea doarvái vuođđu navdit ahte lea dahkon ráŋggáštahtti  dahkko. Go lea sáhka eavttuin gohččot gaskaboddosaččat vuodjenlobi, lea Alimusriekti deattuhan dárbbu konkrehta duođaštusaide guhkitáigge- duogušteapmái go dákkár doaibma bidjo johtui, bs. Rt-2004.2044.  Nu mo lea dahkon dássážii de lea guovddáš árvvoštallan ruovttoluotta váldimis ahte leago dat eahperehálaš dahku, láhkarihkkun duođalašvuohta, makkár johtolatvara dubmejuvvon dagai, man nanu duođaštusat leat ja makkár dárbu sus lea doalahit vuodjenkoarta, bs., eret eará Rt-2005-160, Rt-2005-605 ja Rt-2005-1252.” 

Diggegotti meannudeapmi áššis

Diggegoddi mearrida ášši diggečoahkkimis. Áššáskuhtton gohččo čoahkkimii, ja oažžu vejolašvuođa čilget áššis. Eatnážiidda lea stuorra noađđi massit vuodjenkoarta. Lea dehálaš ahte áššáiduhtton ovdanbuktá duođaštusaid diggečoahkkimis man láhkai vuodjenkoarta duogušteapmi dagaha stuorra noađi. Jus áššáskuhttomis lea vuosteháhku áššáiduhttomii, ovdamearkka dihtii oaivvilda son ahte leahttu iskos lea boastut dahkkon, de lea dehálaš ákkastallat manne dat lea boastut. Muhton áššiin leat vihtanat, ja lea vejolaš ovddidit vihtaniid dikkis. Go lea vuodján leahttu rájá badjel ja mii dagaha duogušteami oanehis áigái, ja leahttu mihtideapmái lea nana duođaštusat de galget leat nana ákkat ahte vuodjenkoarta ii duoguštuvvo dassái go ášši lea mearriduvvon.

Duopmu áššis geaidnojohtolatlága vuođul

Leahttu rájáid rasttildeapmi ja promillavuodjin lea mearriduvvon buore muddui skoválaččat láhkaásahus vuoigatvuohta vuodjit mohtorfievrru massima (leaŋka lovdata.no).

Leahturasttildeapmi

Unnimus áigemearri massit vuodjenlobi lea 3 mánu. Vuodjenlobi massin golmma mánnu mearriduvvo:

Leahturádjá 30 km/t

Leahttu 56 km/t

Leahturádjá 40 km/t

Leahttu 66 km/t

Leahturádjá 50 km/t

Leahttu 76 km/t

Leahturádjá 60 km/t

Leahttu 86 km/t

Leahturádjá 70 km/t

Leahttu 106 km/t

Leahturádjá 80 km/t

Leahttu 116 km/t

Leahturádjá 90 km/t

Leahttu 126 km/t

Eanet dieđut vuodjenkoarta massimis leahttorájá rasttildeami geažil, geahča láhkaásahus § 2-2 (leaŋka lovdata.no).

Massináigi sáhttá vuoliduvvot 20-30% jus leahttorasttildeapmi dáhpáhuvai muđui várrugas meattá vuodjima oktavuođas.

Promillavuodjima olis, geahča láhkaásahus kapihtal 3 (leaŋka lovdata.no).

Ráŋggáštus áššis: Váikkuhus galgá deattuhuvvot

Go vuodjenlobi massináigi mearriduvvo, de galgá deattuhit makkár váikkuhus navdugo vuodjenreivtti massá,  jus váikkuhus šaddá mealgat vearrát go dan maid dábálaččat sáhttá rehkenastit. Johtolatsihkarvuohta ja almmolaš beroštumit galget lihkká deattuhuvvot  mearrádusas , geahča láhkaásahus § 1- (leaŋka lovdata.no).

Alimusriekti cealkámuš váldit vuodjenkoartta ruovttoluotta ámmátvuddjiin

Alimusriekti celkkii čuovvovaččat vuodjenkoartta ruovttoluotta váldit ámmátvuddjiin Rt 2005 s. 641:

"Bealušteaddji lea maid cealkán ahte vuodjenrievtti massin čuohcá hui garrasit dubmejuvvomii. Son lea drošavuoddji, sus lea ovdamoraš eamidii ja guovtti mánnái ja sus lea ollu vealgi. Dubmejuvvomis ii leat vejolašvuohta háhkat tietnasiid eará láhkái. Bealušteaddji lea eret eará čujuhan geaidnojohtolatláhkii §33 nr.1 maŋimuš láđđasii ja láhkaásahussii §1-3. Lágamánneriekti celkkii:

« Dása cealká lágamánneriekti ahte vurdo erenoamáš várrogasvuohta ámmátvuoddjin johtolagas. Dat guoská oppalaččat buot ámmátvuddjiide, seammá láhkai go earáide geat eai birge biilla haga iežaset bargguin, jus fertejit diktit biilla orrut.  Dat ii leat leamaš njuolggadusaid ulbmil ahte ámmátvuoddjit galget oažžut unnit massináiggi go earát geat dárbbašit beaivválaččat biilla, ja ii sáhte dadjat ahte As dilli lea mealgat earálágan go eará ámmátvuddjiin. Váikkuhus ii leat eanet nođolaš go eará ámmátvuddjiin geat gillájit vuodjenkoarta massima, ja dat ii leat vejolaš oaidnit erenoamáš dili mii dagašii  geahppasat dili mii lea čilgejuvvon geaidnojohtolatlágas §33 nr.1 guđát lađđasis. Maiddái dás ferte deattuhit johtolatsihkarvuođa ja dábálaš láhkajegolašvuođa. »

(28)   Mun lean buorre muddui ovttaoaivilis lágamánnerievtti čilgejumiin, ja guorrasan dasa ahte ii leat sivva ráŋggáštit unnit go unnimus áiggi § 33 nr. 1 guđát lađđasa vuođul.

Eará johtolatvára vearredagožat

Eará johtolatvára vearredagožat nugo ávvirmeahttun meaddelvuoddjin, rihkkut vuordingeatnegasvuođa, maŋábeal- njeaiga vuodjin, badjel geainnu vuodjimat jna., geahča, se forskriften § 2-5 (leaŋka lovdata.no).