Fállu

sierraneami dahje earráneami oktavuođas galget náittosguoimmit dahje logahallon guimmežat juogadit dan maid gohčodit oktasaš opmodaga. Jus eaba soabat juogademiin, de sáhttiba gáibidit almmolaš juogu duopmostuolus. Dalle mearrida diggi dan maid bealálaččat eaba  nákce soabadit. Dán siiddus gávnnat eanet dieđuid dan birra.

Juogadan vuođđu

Sierraneamis dahje earráneamis galgá náittosguoimmi guoktá opmodat juhkot sudno gaska. Soai ferteba maid soahpat gii oažžu váldit badjelasas assodaga, biilla ja nu ain. Dát gohčoduvvo juohku. Ii mihkkige hehtte bealálaččaid soahpat dán juohkima. Almmolaš juohkima sáhttá gáibidit jus gaskaneaset eaba soabat. Almmolaš juogo sáhttá nubbi dahje guktot gáibidit

Váldonjuolggadus lea náittosdili oktasašopmodaga galgá juhkot seamma dássái  (seammadássásaš juohku). Náittosláhka sisttisdoallá dehálaš spiehkastemiid seammadásat njuolggadusain. Dat deháleamos spiehkastat lea dat nu gohčoduvvon sierrajuogo njuolggadus. Dat mearkkaša, dan maid náittosguoibmi oamastii ovdalgo náitalii, ii galgga leat mielde juogus. Náittosguimmiin sáhttá maid ollislaš dahje belohahkii leat sierraopmodat. Sierraopmodat mearkkaša ahte ii galgga leat mielde juogus. Dat dahko juogo náittosšiehtadusa vuođul. Dat mearkkaša sierra soahpamuš náittosguimmiid gaska. Addi dahje árbeguođđi sáhttá maid mearridit dan.

Vealgi gesso eret

Váldonjuolggadus lea ahte guktot sáhttiba geassit árvvuid gokčandihttiid vealggi mii goappás lea, ja dasto galgaba guktot oažžut beali nuppi opmodagas. Áigi goas árvu (aktiiva) ja vealgi (passiiva) rehkenastu lea nu gohčoduvvon mearrebeaivi  , mii dábálaččat lea dalle go náittosguoimmi guovttos fárreba sierra.

Ráhkkanan riektečoahkkin

Ovdalgo almmolaš juohku rahppo, de dollo dábálaččat ráhkkanahtti riektečoahkkin. Ulbmil čoahkkimin lea juksat ovttaoaivilvuođa. Dán čoahkkimii bohtet bealálaččat ja vejolaččat sin advokáhtat. Hui dávjá sohpaba ovddeš náittosguoimmi guovttos dan mii lea dagahan riiddu, dahje soai čielggadeaba mas lea ain soabatmeahttunvuohta. Jus almmolaš juohku rahppu de nammada diggi dábálaččat oapmehálddašeaddji mii lea advokáhta. Lassin riektedivvagii ferteba bealálaččat gokčat hálddašeaddji goluid. Maŋŋágo almmolaš juohku lea rahpon, mearrida riekti dan maid bealálaččat eai soabat.

Dieđuid maid riekti dárbbaša almmolaš juogu oktavuođas

  • Náittosguoimmi guoktá namat, čujuhusa, riegádandáhton ja riegádannummir
  • Ovddeš oktasaš assodaga čujuhus.
  • Dieđut šiehtadusaid, náittosšiehtademiid ja eará
  • Buoremus ollislašgovva náittosguoimmi guoktá passiiva ja aktiiva earráneami álggus
  • Mannan jagi kontočállosat ja iešdieđáhusat
  • Máŋggus fylkkamanni separašuvnna/earránanmearrádusas (dahje duopmu)

 

Rahkanáhtti diggečoahkkima riektedivat máksá kr.2050,-. Jus almmolaš juohku rahppu, de ferte dasa lassin máksit ovdamávssu. Váldde oktavuođa duopmostuoluin du guovllus vai beasat diehtit man olu dat máksá.

 

Fuomášan veara

Jus bealálaččat lea soahpan juogadeame, de ii sáhte gáibidit almmolaš juogo. Riidu juogu tulkomis, bággoollašuhttimis de ferte duopmostuollu siviila ášši bokte mearridit áššis.

Sierraneapmi ja earráneapmi – gii loahpaha náittosdili?

Lea fylkamanni gii meannuda sierranemiid ja earránemiid. Gažaldagat sierraneami ja earráneami birra ferte ovddidit fylkkamánnii dan guovllus gos náittosguoimmi guovttos orruba.

 

Siidu lea maŋimus dáhkiduvvon: 28.07.2016, kl. 14:11