Buhtadus boazoguohtumiid manaheami ovddas

Duopmárat: Tjomsland, Utgård, Rieber-Mohn, Aarbakke, Gjølstad

Kemi-siida, namalassii golbma Kemi vieljaža ja sin bearrašat, geain lea giđđa- ja geasseorohat Sievjjus Álttávuonas. Alta Kraftlag AL, mii lei 1988:s badjelasas váldán muddenvuoigatvuođaid, oaččui 1993:s lobi fas muddegoahtit Leaibeluovtjávrri Sievjjus. Muddenmearrádus lei seamma go dat mii lei guston ovddeš priváhta fápmorusttegii ceggejuvvon sullii 1950:s ja lei doaibman 1970-lohkui. Muhto dan ektui go dan ovddeš muddemis, de dán vuoru borššui čáhci ovtta vahkus miessemánus.

Kemi-siida áššáskuhtii Alta Kraftlag AL ja gáibidii buhtadusa ealáhusmassima ovddas muddema geažil. Kemi-siida čuoččuhii manahan guohtuneatnamiid go Leaibeluovtjávrri birrasis muhtin guovlu ii šat anihan guohtuneanan dan sivas go luoddanattai jiekŋasuddama botta danne go čáhci nu borššui.

Gielddarievttis, mas ledje fágamáhtolaš mielduopmárat, mieđihuvvui Kemi-siidii 100 000 ru. buhtadussan. Guoddaleamis áššehuvvui Alta Kraftlag AL lágamánnerievtti eanetloguin. Lágamánnerievtti unnitlohku – guokte fágamáhtolaš mielduopmára – jienasteigga 50 000 ru. buhtadussan. Kemi-siida guoddalii lágamánnerievtti duomu Alimusriektái. Guoddalanráhkkaneamis lasihii Kemi-siida buhtadusgáibádusa 500 000 ruvnnus 2 500 000 ruvdnui. Vuođuštussan lei ahte Kemi-siida – Alimusrievtti ovddas riektenammaduvvon áššedovdi raportta vuođul – dál maiddái čuoččuhii leat massán buvttadeami dán muddema geažil.

Alimusriekti válddii guoddaleami belohahkii vuhtii.

Duomu sisdoalus leat álggos soames oppalaš mearkkašumi dan buhtadusrievttálaš suodjaleami birra go leat sisabahkkemat boazodilis. Alimusriekti gávnnahii ahte eatnamat gaskal Sáidegohpi ja Skárffajávrri jieŋa luoddanemiid geažil muohttaga suttadettiin go čáhci golgá borššu, ii ge šat lean anihahttin bohccuid giđđaguohtumin i . Dán čuolmma iige sáhttán čoavdit guođuhemiin. Kemi-siida fertii danne geavahit eará eatnamiid go lei manahan dán guohtuneatnama.

Alimusriekti gávnnahii – vaikke leige riektenammaduvvon áššedovdis cealkámuš – ovttajienalaččat ahte Kemi-siida ii lean massihan veahášge buvttadeami manahuvvon guohtumiid geažil. Sakkarat deattuhuvvui ahte álddut mat leat sullii ¾ ealus, leat álo guhton eará osiin Kemi-siidda guovllus.

Alimusriekti baicce gávnnahii – seamma go ásahusat dan ovdal - ahte Kemi-siidii lei lassánan bargu manahuvvon guohtuneatnamiid geažil. Eanetlohku, njeallje duopmára, gávnnahedje eahpádusain ahte dát vahágat rasttildedje gierdanrájá, ja mearridedje buhtadusa 100 000 ruvdnui. Eanetlohku oaivvildii ahte Kemi-siiddas ii lean gáibádus 25 %-lasáhussii čázádatlága § 134 mielde. Unnitlohku – okta duopmár – oaivvildii ahte buhtadus berrešii biddjojuvvot 160 000 ruvdnui ja gávnnahii velá ahte Kemi-siiddas lei gáibádus 25 %-lasáhussii, ja buhtadus gárttai danne su oainnu mielde 200 000 ru. Eanetlohku ja unnitlohku oaivvildeigga goabbatláhkai makkár vahágat ledje Kemi-siidii dagahuvvon, ja guđelágan seatnanvejolašvuođat dás ledje. Guovtteoaivilvuohta čatnasii maid dasa ahte dat guokte beali bijaiga buhtadusgažaldagain goabbatlágan mearkkašumi dan ovddeš muddemii.

Ovttaoaivilvuohta ahte Kemi-siidii dáid dilálašvuođaid mielde berrešedje buot ásahusat mieđihit áššegoluide.