Eanaopmodaga rábidan dološ áiggi rájes geavaheami bokte

Duopmárat: Matningsdal, Oftedal Broch, Flock, Stabel, Dolva

Ášši guoská riidui ahte leat go gnr. 29-35 vuollásaš eanaeaiggádiin ja vuoigatvuođalaččain Almmáivákkis Gáivuona gielddas Romssas, dološ áiggi rájes geavaheami bokte rábidan eaiggáduššanvuoigatvuođa guvlui mii lea badjin leagis, "Čáhput", mii oktan čearuiguin gártá su. 116 km². Stáhta osttii guovllu 1885:s «Foreningen til Ophævelse af Leilendingsvæsenet i Skjervø» searvvis 300 ruvdnui. Almmáivággi lei áiggistis “Skjervøygodset” oassin masa earret eará gulle dálá Gáivuona gieldda eanaopmodagat.  Maŋimuš eaiggáda, Ovida Lyng guhte 1848:s jámii,  opmodatjuohkimis osttii “Foreningen til Ophævelse af Leilendingsvæsenet i Skjervø” sullii visot opmodagaid mat gulle Skjervøygodsetii. 1800-logu nuppi jahkebealis vuvdojuvvo eanaláigolaččaide eanaš eanaopmodagat, maiddái Almmáivákkis.

Almmáivákki guhkkodat lea badjelaš 20 km, ja bajimuš oassebealis lei guovlu mii gohčoduvvui "Mandalens Alminding". 1879:s, maŋŋil go leagi muhtin eanadoalut ledje eanaláigolaččaide vuvdojuvvon, de Searvvi ozahusa mielde dollojuvvui eanajuohkin "allmenningen" vuolit oasis. Dán eanajuohkimis de guovlu Ápmelašjoga rádjai, juogaduvvui buhttekeahttá dadjatjuo buot doaluide leagis. Dán áigge dagahii boazodilli muhtin váttisvuođaid leagi dáloniidda – mii orui leat danne go bohte eanet bohccot Romsii maŋŋil go rádjá Supmii 1852:s giddejuvvui. Danne evttohuvvui ahte stáhta oasttášii Čáhpuha ja ceggešii boazoáiddi gitta vuollin dan rábiduvvon guovllus. Dát gávpi geavai 1885:s, muhto boazoáidi gal ii ceggejuvvon goassige.

Almmáivákki álbmot lea gitta vuovdima rájes geavahan Čáhpuha, ja 1800-logu loahpa rájes lea dát Alimusrievtti duođaštusárvvoštallama mielde garrasit geavahuvvon. Gitta 1950-logu álgui lei dat ovddemusat murremii ja niittuide, ja 1950 rájes lea guovlu ovddemusat geavahuvvon murremii ja geassesajiide. Moanat geassesajit leat ásahuvvon vuolimuččas guovllus, ja dál leat 800-900 mielkegáicca geassesajiin. Álgo 35 jagiid oastima rájes eai leat oppanassiige dieđut ahte stáhta čalmmustahtii leagi olbmuide ahte livččii dán guvlui oamastanvuoigatvuohta. Muhto 1920:s almmuhuvvui ahte stáhta lei guovllu oastán, ja ahte murren ja ládju galggai boahttevuođas leat dušše lihttoláigošiehtadusaid vuođul. Muhtin eanaháldejaččat sohpe dákkár šiehtadusaid, muhto eanaš oassi leagi álbmogis ii doahttalan šiehtadusaid. Muhtin eanaháldejaččat dán maŋŋil váidojuvvo bolesiidda, muhto váidda loahpas heaittihuvvui. De fas šattai soahpameahttunvuohta stáhtain nuppi máilmmesoađi loahpas ja dasttá maŋŋil – dálge čuovui bolesváidin. Muhto dálge heaittihuvvui váidda. Dán heaittiheami maŋŋil ii dahkan stáhta maidege gitta dassái go Statskog 1980:s válddii badjelasas hálddašanovddasvástádusa. Oktavuođa váldin “lappevesenet:in” 1973:s, mii dalle ovddasvástidii hálddašeami, čujuha velá dasa ahte “lappevesenet” ii dalle diehtán ahte stáhta lei oastán Čáhpuha. Dan botta ledje nugo namuhuvvon Almmáivákki olbmot dán guvlui ceggen hirbmadit geassesajiid.

1993:s čuožžilahtii stáhta, Eanadoallodepartemeantta bokte ášši Nordlándda ja Romssa meahccekomišuvdnii cealkin dihtii eaiggáduššanrájáid gaskal stáhtaeatnamiid ja priváhta eatnamiid Gáivuona ja Omasvuona gielddaid čearuin. Dasto áiggui stáhta cealkit ahte leat go geavahanvuoigatvuođat, oktan almennetvuoigatvuođaiguin stáhta eatnamiin, ja geat livčče vuoigatvuođaguoddit. Almmáivákki eanaháldejaččat ovdandolle ahte Čáhput gulai leagi olbmuide searválaga. Dása gal ii mieđihuvvon. Muhto meahccekomišuvdna gávnnahii ahte gnr. 29-36 vuollásaš eanadoaluid eaiggádiin lei guohtunvuoigatvuohta daid šibihiidda maid doalus sáhtii dálvvi badjel biebmat, ja ahte buot dálolaččain lea vuoigatvuohta murret Čáhpuhis.

Eanaháldejaččaid guoddaleapmi juoksui.

Alimusriekti čujuhii dasa ahte sullii gitta stáhta rábideami rájes 1885:s ledje eanaháldejaččat, earret boazodoalu geavaheapmi, ávkkástallan visot daid ávkkástallanvugiid maid Čáhpuhis sáhttá. Ávkkástallan lea dasa lassin molsun mihtilmasvuođa dan olis mii lea leamaš lunddolaš ávkkástallan iešguđet áigodagain. Dasto adnojuvvui geavaheapmi leat leamaš buriin jáhkuin – ain juo 1980 rádjai. 1920- ja 1940-logu váidagat, mat goappašagat nohke heaittihemiin, ii livččii massihahttán buori jáhkku. Oamastanvuoigatvuođa gáibádusa ektui čuoččáldahtii ášši erenoamáš gažaldaga go ledje nu moadde ovdamearkka dasa ahte álbmot njuolgga lei geavahan dajaldagaid mat čájehedje sin oaivvildit guovllu eaiggádit. Dát ii sáhttán Alimusrievtti árvvoštallama mielde leat mearrideaddjin. Čujuhuvvui ahte sápmelaččat ledje Almmáivákkis leamaš ráđđejeaddji oassin. Kollektiivva riggodatávkkástallamiin ii leat sis seamma árbevierru go earáin jurddašit oamastanvuoigatvuođa. Jus vástideaddji geavaheapmi livččii eará duogáš olbmuin, de livččii dat govvidan sin oaivvildit eaiggáduššat guovllu. Jus dat de hehttešii vuoigatvuođarábideami dološ áiggi rájes geavaheami vuođul, leat eanemus ovdamearkkat ahte eanaháldejaččat leat hállan geavahanvuoigatvuođa birra, de livččii sin ráđastallan mii sisdoalu dáfus vástida oamastanvuoigatvuođa doaimmaheami, šaddat oiddohis sierradillái álbmoga muđui ektui. Seamma sivain iige sáhttán leat mearrideaddjin ahte dat vuoigatvuohta maid Almmáivákki álbmot lea rábidan ii vástit áibbas dasa mii gusto giliallmennegiidda – belohahkii go leagi buot olbmot leat ovttaseaiggádat, ja belohahkii go guovllu ii hálddaš oktage stivra.

Álbmotrievttálaš riektegáldutge ledje áššis doarjaluvvon. Dan bohtosa mielde masa Alimusriekti joavddai, ii dárbbašan eanet guoskkahit ahte livččii go vuoigatvuohta leat vuođuštuvvon ON-konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaide juovlamánu 16. b. 1966 27. artihkkalii ja ILO-konvenšuvdna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain 14. artihkkala 1. nr. vuosttas čuoggá ektui. Muhto alimusriekti cuigii ahte oaiváldat bures lei ILO-konvenšuvnna regeliid ja daid deasttaid olis maid dát regel galgá áimmahuššat.