Dán siiddus gávnnat dieđuid mo meahcceduopmostuollu meannuda riidoášši.
Makkár áššiid meannuda meahcceduopmostuollu?
Finnmárkku meahcceduopmostuollu meannuda riidduid vuoigatvuođaid birra mat čuožžilit maŋŋágo Finnmárkokomišuvdna lea čielggadan ovtta guovllu. Finnmárkokomišuvdna kárte guovlluid guhkesáigge- geavaheami eatnamiidda maid Finnmárkkuopmodat váldi háldosis Statskogas SF:as suoidnemánu1.b.rájes 2006.
Komišuvdna válbme rapporta go lea geargan čielggadeamen ovtta guovllu. Raporta čilge gii dahje geat komišuvnna oaivila mielde eaiggáduššet dán guovllu eatnamiid ja leago earáin geavahanvuoigatvuohta guovllus.Finnmárkkuopmodat geatnegahtto buktit oaivila kommišuvnna rapportii ja konklušuvnnaide. Jus lea ovttaoaivilis kommišuvnnain de galgá guoskevaš vuoigatvuohta gulahuvvot. Jus Finnmárkkuopmodat dahje eará oasehasat eai leat ovttaoaivilis guovlluid vuoigatvuođaide maid kommišuvdna lea meannudan, de sáhttet dáhttut kommišuvnnas soabahallama.
Jus soabahallan ii buvtte čovdosa, de sáhttet oasehasat ovddidit riiddu Finnmárkku Meahcceduopmostullui gos celko duopmomearrádus riiddus.
Sáhttágo ovddit ášši eará duopmostuoluide go meahcceduopmostullui?
Meahcceduopmostuolus lea nu gohčoduvvon "eksklusiiva gelbbolašvuohta". Dat mearkkaša ahte áššit mat gullet Finnmárkku meahcceduopmostullui ii sáhte ovddidit diggegoddái dahje eananjuohkinriektái. Dat čuovvu finnmárkolága § 36.
Spiehkastat leago meahcceduopmostuollu hilgu ášši finnmárkolága § 39 vuođul sivas go duopmostuollu gávnnaha ahte ášši ii heive meannuduvvot meahcceduopmostuolus. Spiehkastat guoská maid jus stevdnen meahcceduopmostullui lea boahtán maŋŋágo áigemearri čuoččáldahttit ášši lea meattá, ja meahcceduopmostuollu mearrida ahte ii váldde ášši meannudeapmái finnmárkolága § 38 nuppi láđđasa vuođul, geahča čuoggá Mo ovddidit ášši meahcceduopmostullui? Čuoččáldahttináigi. Dáid spiehkastagaid vuođul sáhttá ášši ovddiduvvot diggegoddái dahje eanajuohkinriektái.
Šiehtadallamat beliid gaskas ovdalgo ášši ovddiduvvo meahcceduopmostullui
Finnmárkoláhka deattuha garrasit ahte riiddut čovdojit šiehtadallamiid bokte. Finnmárkoláhka § 35 vuođul sáhttet oasehasat šiehtadallat maŋŋágo Finnmárkokomišuvdna lea ovddidan rapporta. Kommišuvdna sáhttá soabadallat šiehtadallamis. Jus oasehasat bohtet ovttaoaivilii, sáhttá dát soabadeapmi celkot čálalaš soahpamuššii mii sáhttá gulahuvvot.
Lea dehálaš fuopmát ahte jus riidu ii geahččaluvvo čovdot soabadeami bokte ovdalgo ášši ovddiduvvo meahcceduopmostullui, sáhttá váikkuhus leat ahte oasehasat eai oačču gokčot dárbbašlaš goluid ášši oktavuođas stádas. Dát čuovvu ovdabargguid finnmárkoláhkii § 43.
Riiddut mat ovddiduvvojit meahcceduopmostullui ii sáhte soabadit soabadanráđis. Oasehasat mat eai leat ovttaoaivilis Finnmárkokomišuvnna konklušuvnnain, sáhttet dáhttot komisuvnna soabadallat. Kommišuvnna geatnegahtton soabadallan geatni ii leat fámus jagi ja guhtta mánu maŋŋágo kommišuvnna rapporta lea geargan.
Mo ovddidit ášši meahcceduopmostullui? Čuoččáldahttináigi.
Finnmárkolága§ 38 mearrida ahte riidduid sáhttá ovddidit Finnmárkku meahceduopmostullui čálalaš stevdnema bokte maŋimuš jagi ja guhtta mánu maŋŋá go Finnmárkokomišuvnna raporta lea geargan. Meahcceduopmostuollu sáhttá meannudit áššiid mat bohtet sisa maŋŋá áigemeari jus buot áššit seamma guovllus eai leat gárvásit meannuduvvon ja ahte duopmostuollu gávnnaha ášši heive dán láhkái meannudit, bs. finnmárkoláhka § 38 nuppi láđas.
Stevdnen galgá addit vuođu dohkálaš meannudeapmái áššis oasehasaide ja meahcceduopmostullui. Duohta ja rievttálaš ágga stevdnemii ferte leat nu ahte čuoččaldahtton galgá diehtit gáibádusaid sisdoalu ja rahkanahttit ášši. Stevdnen galgá sisttisdoallat dárkilis čuoččuhusa dan dupmui maid čuoččáldahtti háliida.
Finnmárkolága § 38 vuođul galgá stevdnen vuolláičállot ja galgá sisttisdoallat:
- Oasehasa olles namma ja čujuhus
- Čilget gáibádusaid maid oasehas čuoččáldahttá ja dan sisdoalu
- Čuoččuhusa maid oasehas gáibida
- Vuostehasa geasa gáibádus guoská
Maŋŋágo stevdnen lea boahtán meahcceduopmostullui, de guorahallá duopmár dan. Duopmár geahččá ahte ollášuhttágo stevdnen lága gáibádusaid. Jus dan ii daga, de sáddejuvvo dábálaččat stevdnen ruovttoluotta čuoččáldahttái gohččumin divvut stevdnema vissis áigái. Jus divvojuvvon stevdnet ii sáddejuvvo ruovttoluotta ovdal áigemeari, de sáhttá duopmostuollu hilgut čuoččáldahttima.
Stevdnen mii deavdá lága gáibádusaid sáddejuvvo dasa gii lea čuoččáldahtton. Čuoččáldahtton oažžu áigemeari vástidit. Jus čuoččáldahtton ii dohkket gáibádusaid maid čuoččáldahtti lea gáibidan, ferte čuoččáldahtton ovddidit dan vástádusas, mii gohčoduvvo vástagiin. Vástta berre loahpahuvvot čuoččuhusain, ovdamearkka dihti áššehuhttin gáibádusain. Jus čuoččáldahtton ii buvtte vástaga ovdal áigemeari, de sáhttá čuoččáldahttis leat vuoigatvuohta dasa ahte duopmostuollu cealká duomu čuoččáldahtti čuoččuhusa vuođul.
Sáhttágo meahcceduopmostuollu hilgot ášši?
Finnmárkolága § 39 mearrida ahte áššiid maid ii heive meannudit meahcceduopmostuolus, sáhttet hilgojuvvot ollásit dahje belohahkii.
Go árvvoštallá hilgot ášši finnmárkolága § 39 vuođul de galgá meahcceduopmostuollu váldit vuhtii gáibádusa šlája ja mii dasa lea vuođđun. Čuoččáldahttis galgá leat vejolašvuohta buktit cealkámuša ovdalgo ášši hilgojuvvo. Hilgon finnmárkolága § 39 vuođul ii sáhte vuosttaldit guoddalemiin. Ášši sáhttá baicce bidjat johtui dábálaš duopmostullui maŋŋá dákkár hilguma. Ášši sáhttá maid meahcceduopmostuollu hilgot jus stevdnen boahtá maŋŋá áigemeari čuoččáldahttit ášši finnmárkolága § 38 vuosttaš láđđasa vuođul. Riidduid sáhttá ovddidit Finnmárkku meahcceduopmostullui čálalaš stevdnema bokte maŋimuš jagi ja guhtta manu maŋŋágo Finnmárkokomišuvnna raporta lea geargan. Meahcceduopmostuollu sáhttá lihkká meannudit áššiid mat bohtet sisa maŋŋá jus buot áššit ovtta guovllus eai leat gárvásit meannuduvvon ja duopmostuollu gávnnaha ahte ášši heive meannudit, bs. finnmárkolága § 38 nuppi láđas. Ášši mii boahtá meahcceduopmostullui maŋŋágo čuoččáldahttin áigemeari ja maid duopmostuollu ii meannut viidásat, hilgojuvvo.
Riidoláhka doaibmá nu guhká go heive meahcceduopmostuolu doibmii. Dat mearkkaša ahte ášši sáhttá hilgojuvvot sivaid geažil mat lea riidolágas, nu go ovdamearkka dihti jus čuoččáldahttis ii leat doarvái čanastupmi riidodávvirii dahje čuoččáldahttis ii leat nu gohčoduvvon oasehasgealbu.
Oasehasain lea geatnegasvuohta addit áššedieđuid meahcceduopmostullui. Duođaštusovdanbuktin.
Finmárkoláhka § 41 mearrida ahte lea oasehasaid ovddasvástádus buktit ovdan duohta diliid ja duođaštusaid mat leat mearkkašahtti meahcceduopmostuolu mearrádussii áššis. Meahcceduopmostuollu viežžá ieš dárbbašlaš rapporta maid Finnmárkokomišuvnda lea ovddidan. Finnmárkoláhka § 41 mearrida ahte meahcceduopmostuollu galgá váldit vuođu kommišuvnna rapportii go duopmostuollu gieđahallá ášši. Oasehasat sáhttet ovddidit duođaštussan dokumeanttaid mat leat boahtán Finnmárkokomišuvdnii, ja dokumeanttaid mat leat bidjon Finnmárkokomišuvnna ovdii dahje maid komišuvnda lea gárven. Muđuid gustojit friddja áššeduođaštallan, mii máksá ahte oasehasat sáhttet doarjalit duođaštusaid maid háliidit jus ii gávdno láhkavuođđu mii hehte dan.
Meahcceduopmostuolus lea vissis gáržžideamit duođaštallama ektui. Finnmárkoláhka § 41 mearrida ahte meahcceduopmostuollu ii sáhte váldit vuostá vihtanuššama ášši oktavuođas Finnmárkokomišuvnna láhttuin dahje olbmuin geat leat dahkan barggu komušuvnna ovddas. Dasa lassin bohtet vel gáržžideamit duođaštallamii mii gusto riidoláhkii, eret eará ahte galgá leat govttolaš dilli gaskal riiddu mearkkašumi ja duođaštallama viidodagas. Riidolága vuođul lea duopmostuolus vissis vejolašvuohta ieš fuolahit duođaštallama jus oaivvilda áššis leat váilevaš dieđut.
Váldošiehtadallamat meahcceduopmostuolus
Váldošiehtadallamat meahcceduopmostuolus dollojit álgovuorus dan báikkis Finnmárkkus gos lea eanemus ulmmálaš ášši ektui mii meannuduvvo.
Váldošiehtadallamat lea dat oassi proseassas gos oasehasat čoahkkanit duopmostullui ja čielggadit ášši, duođaštusaid ja riektenjuolggadusaid mat leat áigeguovdilat. Oasehasat ovddidit maid čuoččuhusa mii čilge mo duopmoboađus berre leat. Váldošiehtadallamiin čilgejit oasehasat iežaset čilgehusa njálmmálaččat dikkis, duođaštit ja vejolaš áššedovdit gažaduvvojit.
Eanáš oasehasat bohtet navdimis meahcceduopmostullui iežaset advokáhtain gii lea proseassafámohas. Vejolaš advokáhta goluid máksu, geahča Man olu máksá oažžut ášši meannuduvvot meahcceduopmostuolus?
Váldošiehtadallamin meahcceduopmostuolus, bidjo riekti viđain miellahtuin.
Meahcceduopmostullui eai guoska njuolggadusat geavahit reiktekáhpa jna. Duopmostuolus. Duopmár dahje advokáhta eaba geavat káhpa váldošiehtadallamiin meahcceduopmostuolus.
Váldošiehtadallamat tulkojit álo nu guhká go lea dárbu dasa. Dárbu tulkii ferte čielggadit ášši ráhkkanahtidettiin. Geahča čuoggá sámegiela geavaheapmi.
Goas lea duopmu gárvvis?
Meahcceduopmostuolu duopmárat doaimmahit bargguid duopmostuolu ovddas lassin iežaset dábálaš bargguide eará sajiin. Meahcceduopmostuollu lea danin organiseren bargguid dan láhkai ahte duopmostuolu miellahtut čoahkkanit duos dás meannudit áššiid ja duopmocealkimii olggobeal váldošiehtadallamiid. Dábálaččat galgá duopmu ovtta áššis celkot njealje- váhku sisa das maŋŋágo váldošiehtadallamat loahpahuvvojedje, juoidá mii lea riidolága § 19-4 viđát lađđasa váldonjuolggadusa mielde. Meahcceduopmostuolu erenoamáš organiserema ja bargovuogi dihti, de sáhttá váldit eanet go njealje váhku maŋŋágo váldošiehtadallamat leat loahpahuvvon dassái go duopmu celko. Seammá sáhttá dáhpáhuvvá erenoamáš gáibideaddji bargguid oktavuođas. Oasehasat ožžot álo diehtit goas duopmu lea vurdon áššis, ja ožžot dieđu jus duopmocealkin maŋiduvvo.
Alimusriekti lea guoddalanásahus
Meahcceduopmostuolu mearrádusaid sáhttá guoddalit Alimusriektái jus finnmárkoláhka ii hehtte dan, bs. finnmárkoláhka § 42.
Riidoláhka doaibmá nu guhká go heive meahcceduopmostuolu doibmii, jus eará ii leat mearriduvvon finnmárkolágas.
Finnmárkolágas lea mearrádusat § 38 nuppi láđđasis, § 39 nuppi láđđasis ja § 40 njealját lađđasis meahcceduopmostuolu mearrádusaid birra maid ii sáhte vuosttaldit. Muđuid muddejit njuolggadusat riidolága kapihtal 30 guoddaleami Alimusriektái, oasehasaid vejolašvuođaid oažžut meahcceduopmostuolu mearrádusaid ođatiskot Alimusrievttis. Riidolágas lea iešguđetge njuolggadusat duomuid-, buvttáhusaid- ja mearrádusaid guoddalemiid birra.
Guoddalanáigemearri lea okta mánnu das rájes mearrádus lea dieđihuvvon dahje boahtán diehtun, jus eará ii leat mearriduvvon lágas. Guoddalanáigemearri botkejuvvo riekteluomuin. Riekteluopmu bistá maŋimuš lávvardaga ovdal pálbmasotnabeaivvi, nuppi beassášbeaivve- rádjái, suoidnemánu 1.b.rájes gitta borgemánu 15.b. rádjái ja juovlamánu 24.b. rájes gitta ođđajagimánu 3.b. radjái, bs. duopmostuollolága § 140.
Son guhte guoddala ferte máksit meannudandivvaga. Meahcceduopmostuolus oaččut dieđuid divvaga sturrodaga birra ja man láhkaid dan galgá máksit.
Guoddalit Alimusriektái gáibida álo miehttan Alimusrievtti guoddalanlávdegottis. Dákkár miehtan galgá dušše addot go gažaldagat guoddaleamis lea mearkkašupmi olggobeal guoskevaš áššái, dahje eará sivaid geažil lea dehálaš oažžut Alimusrievtti mearridit áššis.
Alimusrievtti guoddalanlávdegoddi sáhttá beahttalit meannudit buvttáhusiad ja mearrádusaid guoddalemiid jus das eai leat mearkkašahtti gažaldagat mat eai leat mielde guoskevaš áššis, ja eai leatge eará vuhtiiváldon ákkat mat dagahit ahte ášši berre guoddaluvvot, dahje dat čuoččáldahttá viiddis duođaštusgažaldaga.
Man olu máksá meannudit ášši meahcceduopmostuolus?
Áššegoluid njuolggadusat leat finnmárkolága § 43:s.
Dat ii leat divatmáksu meannudit ášši meahcceduopmostuolus.
Go guoddala meahcceduopmostuolu mearrádusaid Alimusriektái de ferte máksit meannudandivvaga. Meahcceduopmostuolus addet eanet dieđuid divvaga sturrodaga birra ja mo dan máksá.
Finnmárkkulága § 43 vuosttaš láđđasa mielde gokčá stáda dárbbašlaš goluid oasehasaide áššiin gos gáibiduvvojit vuoigatvuođat maid Finnmárkkuopmodat lea vuosttildan.
Meahcceduopmostuollu lea tulkon mearrádusa dan láhkai ahte stáda gokčá oasehasaid dárbbašlaš goluid buot áššiin gos gáibiduvvo vuoigatvuohta maid Finnmárkkuopmodat lea vuosttildan, beroškeahttá Finnmákokomišuvnna konklušuvnna vuoigatvuođagažaldagas.
Njuolggadus mearkkaša dan ahte lea dušše priváhta oasehasain geain lea vuoigatvuohta oažžut gokčot goluid riidduin Finnmárkkuopmodagain, iige fal riiduin eará priváhta oasehasain.
Maiddái Finnmárkkuopmodaga dárbbašlaš golut galget dákkár diliin gokčot stádas.
Dárbbašlaš golut áššiin sáhttet leat golut juridihkalaš veahkkái ja eará áššedovdi veahkkái, golut hahkat dokumeanttaid jna.
Finnmárkolága § 43 vuosttaš láđđasa mielde ii leat dárbu ohcat ovddalgihtii gokčot goluid eaŋkiláššiin.
Lea vissis spiehkastagat álgojurdagis ahte stáda gokčá oasehasaid goluid. Priváhta oasehasa goluid gokčan lea dahkon evttolažžan sivas go Finnmárkkuopmodat lea vuosttildan gáibádusa.
Jus čoavddus šattašii boađusin šiehtadallamiid bokte, ja dat priváhta oasehas ii leat geahččalan dan vejolašvuođa ovdalgo ášši ovddiduvvui meahcceduopmostullui, de lea álgojurdda ahte stáda ii mávsse oasehasa goluid meannudit ášši. Geahča eanet Šiehtadallamat oasehasaid gaska ovdalgo ášši ovddiduvvo meahcceduopmostullui.
Finnmárkolága § 43 goalmmát lađđasa mielde lea meahcceduopmostuolus, go erenoamáš dilit dagahit dan, vuoigatvuohta geatnegahttit oasehasa ollásit dahje belohahkii gokčat iežas goluid. Mearrádus rahpá maid muhtton muddui oasehasa buhtadit vuosttehasa áššegoluid.
Meahcceduopmostuollu mearrida loahpalaččat áššegoluid gažaldaga ášši loahppamearrádusas. Lea easka ášši loahpaheamis ahte meahcceduopmostuolus lea doarvái vuođđu cealkit makkár golut leat leamaš dárbbašlačča, ja ahte leago vuođđu geatnegahttit oasehasa gokčat iežas ja vejolaš maiddái vuosttehasa áššegoluid finnmárkolága § 43 goalmmát láđđasa vuođul.