Fápmudus

Kárten galgá geavvat gustojeaddji nationála rievtti mielde ja lea ráddjejuvvon daid eatnamiidda maid Finnmárkoopmodat (FeFo) válddii badjelasas finnmárkkulága fápmui boahtimis suoidne-mánu 1. b. 2006. 2013 rájes galgá komišuvdna maiddái čielggadit gáibádusaid oktasaš dahje oktagaslaš vuoigatvuođaide guolástansajiide mearra- ja vuotnaguovlluin Finnmárkkus, jus rievttálaš beroštusa vuođul oktage gáibida dákkár čielggadeami.

Finnmárkokomišuvdna galgá gustojeaddji rievtti vuođul kártet makkár sisdoallu ja makkár viidodat joavkkuid ja ovttaskas olbmuid dálá vuoigatvuođain lea Finnmarkkuopmodaga eatnamiin Finnmárkkus. Komišuvnna bargun lea čielggadit man viidát guhkesáiggi geavaheami vuođul (oamastusa vuođul, dološ áiggi rájes geavaheami vuođul, báikkálaš árbevierrorievtti vuođul) leat olbmot olahan vuoigatvuođaid mat dán rádjái eai leat dohkkehuvvon lágaid vuođul. Dat ii datte galgga oktiige juohkit ođđa vuoigatvuođaid.

Kárten galgá dahkkojuvvot gustojeaddji nationála rievtti vuođul. Dát mearkkaša ahte komišuvdna galgá atnit vuođđun dábálaš diggerievttálaš prinsihpaid árvvoštaladettiin vuoigatuođaid guhkesáiggi geavaheami vuođul nugo Alimusriekti lea daid prinsihpaid hábmen. Čilgemis galget maiddái sámi ja báikkálaš vierut ja riekteáddejumit adnot relevánta riektegáldun. Álbmotrievtti gálduin sáhttá leat mearkkašupmi nu guhkás go adnojit dan prinsihpa vuođul ahte norgalaš riekti navdojuvvo oktiivástidit albmotrivttiin, muhto váldonjuolggadussan adno ahte álbmotriekti ii duddjo iehčanas vuođu vuoigatvuođaid dohkkeheapmái.

Geavatlaččat lea dehálamos vuoigatvuohtaolaheapmi guhkesáiggi geavaheami bokte dološ áiggi rájes geavaheapmi ja oamastus. Goappašat vuođut gáibidit ahte geavahus ferte leat bistán guhkit áiggi, ahte dat lea leamaš dihto viidodagas ja ahte dat lea dahkkon dan oskkus ahte geavaheapmi lea leamaš vuoiggalaš.

Jus eavttut devdojuvvojit, de geavaheaddjái mieđihuvvo vuoigatvuohta mii vástida su geavahussii. Dehálamos erohus gaskal dán guovtti háhkanvuođu lea ahte dološ áiggi rájes geavaheapmi gáibida sakka guhkit geavahusa go oamastus. Guhkesáiggi geavaheami ektui baicce eai leat nu garra gáibádusat geavahusa viidodaga hárrái, ja earánoamážit eai geavahusa spáitilvuođa hárrái.

Finnmárkokomišuvdna lea váikkuhanoapmin mainna galgá deavdit Norgga geatnegasvuođaid ILO konvenšuvnna nr 169 14 artihkkala mielde eamiálbmogiid eanavuoigatvuođaid kártema hárrái. Komišuvnna kárten galgá datte leat čearddalaččat bealákeahtes, vuoigatvuođaid maid Finnmárkku álbmot leat olahan. Mearrideaddjin dasa ahte dohkkehuvvojitgo vuoigatvuođat, lea nuppiin sániiguin daddjon ovddeš geavahus – iige geavaheaddjiid čearddalaš duogáš dahje gullevašvuohta.

Lassi dieđut:
- ILO konvenšuvdna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain 
- Convention concerning Indigenous and Tribal Peoples in Independent Countries (eaŋgalasgillii)
- Justiskomiteens merknader i Innst. O. nr. 80 (2004-2005) (dárogillii)