Geavahan- ja eaiggáduššanvuoigatvuođat

Áigumuššan lea čielggadit daid vuoigatvuođaid duhkodaga ja sisdoalu maidda finnmárkolaččat ležžet olahan eaiggátvuođa  juogo  oamastusa vuođul, dološ áiggi rájes geavaheami vuođul  dahje eará lágalaš vuođu vuođul, ovdamearkka dihtii báikkálaš árbevierolaš vuoigatvuođaid vuođul.

Komišuvdna ferte dahkat konklušuvnnaidis konkrehta árvvoštallama vuođul dan geavaheamis mii guđege guovllus lea leamaš. Dán árvvoštallamis ferte komišuvdna vuhtii váldit geavaheami bistima ja sisdoalu, oktan dainna ahte leago geavaheapmi leamaš eksklusiiva dahje intensiiva, ja leago geavaheaddjiin leamaš govttolaš ágga jáhkkit ahte sin geavaheapmi lea leamaš vuoiggalaš.

Dain dáhpáhusain go lea gažaldat  galgágo dohkkehit geavahan- dahje oamastanvuoigatvuođaid dihto guovlluide, de ferte komišuvdna dábálaččat cealkit oaivilis daid joavkkuid dahje olbmuid gáibádusaid hárrái guđet oaivvildit liežaset leat olihan dákkár vuoigatvuođaid ovdamearkka dihtii oamastusa dahje dološ áiggi rájes geavaheami vuođul.

Komišuvdna galgá liikká kártet vuoigatvuođadiliid ovddiduvvon gáibádusain beroškeahttá. Danne sáhttá leat maiddái áigeguovdil árvvoštallat leago iešguđet guorahallanguovlluin leamaš dakkár geavaheapmi man vuođul leat čuožžilan oppalaččat riektesajáiduvvamat, ovdamearkka dihtii leatgo čuožžilan guohtunvuoigatvuođat šibihiidda árbevierrovuoigatvuohtadiliid vuođul.

Kártedettiin galgá komišuvdna vuosttažettiin vuhtii váldit dan geavaheami mii lea leamaš guđege guovllus. Kártema oassin sáhttá dattege maiddái leat dárbbašlaš árvvoštallat iešguđetlágan vuoigatvuohtadiliid maid  álgovuođđun leat leamaš soahpamušat. Ovdamearkka dihtii soaitá leat áigeguovdil árvvoštallat leago dakkár geavaheapmi mii álggus lea dáhpáhuvvan stáhta ja báikkálaš geavaheaddjiid gaskasaš soahpamuša vuođul, dađis viidon  ja ožžon dakkár sisdoalu ahte lea duddjon vuođu riektesajáiduvvamiidda mat leat viidábut go álgošiehtadusa sisdoallu áiggistis leai.

Komišuvdna sáhttá diktit meannukeahttá vuoigatvuođaáššiid maid gávnnaha čielgasit heivemeahttumin čielggadallat. Dat nappo sáhttá hilgut áššiid main lea áibbas unnán dahkamuš kártenproseassa ulbmiliin. Dákkár áššiid sáhttet dieđusge dábálaš duopmostuolut meannudit.

Ovdamearkan áššiin mat dábálaččat eai leat lunddolaččat komišuvdnii meannudit, sáhttá namuhit gažaldagaid mo áddet gieskat sohppojuvvon láigošiehtadusaid dahje vuovdinšiehtadusaid. Komišuvdnii gullá gal cealkit oaivilis leago guhkesáiggi geavaheami bokte olahuvvon eaiggátvuoigatvuohta muhtun dállui, muhto komišuvdna ii seagut iežas nákkuide mat ležžet árbbolaččaid gaskkas dakkár gažaldagaid alde go guđemuččas galggašii leat vuoigatvuohta badjelasas váldit dálu.

Gažaldagaid mat gusket boazodolliid vuoigatvuođaide earáid ektui,  galgá komišuvdna meannudit dábálaš vuogi mielde. Sáhttá ovdamearkka dihtii leat áigeguovdil árvvoštallat leago muhtin boazoorohat geavahan eatnamiid nu ahte lea vuođđu dohkkehit orohahkii vuoigatvuođaid Finnmárkkuopmodaga eatnamiin viidábut go daid vuoigatvuođaid maid boazodoalloláhka  addá.

Boazodoalu siskkáldas vuoigatvuođagažaldagaid galgá komišuvdna dattege kártet duššefal dalle jus dán gáibida soames guđes lea «rievttálaš beroštupmi», namalassii govttolaš ágga čielggadahttit gažaldaga. Ovdamearkan dákkár siskkáldas riektegažaldagain maid komišuvdna ii galgga kártet iežas álgagiin, sáhttá namuhit gažaldagaid mo galggašii  ráddjet guohtuneatnamiid orohaga siskkobealde. Dát dárkilastin čuovvu Finnmárkokomišuvnna láhkaásahusa 5§.

Láhkaásahusa § 6 mielde ii galgga komišuvdna kártet guolástanvuoigatvuođaid Deanu- ja Njávdánčázádagain. Dát čuovvu maiddái das ahte finnmárkoláhka ráddje komišuvnna geográfalaš fápmudusguovllu daid eatnamiidda maid Finnmárkkuopmodat válddii háldosis suoidnemánu 1.b. 2006.