Vuođoleabbut bargovuogi birra
Finnmárkokomišuvnna bargovuohki lea mearriduvvon finnmárkkulága §§ 30- 35. Doppe lea earret eará mearriduvvon ahte komišuvdna galgá juohkit Finnmárkku čielggadanguovlluide, kommišuvnnas lea ovddasvástádus áššái gulli dieđuid háhkamis, nammadit beroštusovddasdeddjiid ja válbmet raportta konlušuvnnaiguin.
Čielggadanguovlluid ráddjen
Finnmárkokomišuvdna mearrida ieš guđe guovllus álggahit barggus, ja man ortnegis guovllut galget čielggaduvvot. Ráddjedettiin čielggadanguovlluide komišuvdna galgá deattuhit dan mii lea lunddolaš ja ávkkálaš guovlluid čielggadeami ektui, ja guovlluid rievttálaš ja historjjálaš oktavuođain. Komišuvdna galgá maid vuhtii váldit makkár dárbu lea čielggadit vuoigatvuođadiliid guđege guovllus.
Almmuhit čielggadanguovllu
Ovdal go komišuvdna kártegoahtá vuoigatvuođaid guovllus, de galgá almmuhit ávžžuhusa olbmuide geain soitet leat vuoigatvuođat dan guovllus, ahte sii dieđihit dan/daid komišuvdnii. Ávžžuhus galgá almmuhuvvot komišuvnna ruovttusiiddus ja báikkálaš mediijain ahte, mo sáhttá ovddidit vuoigatvuođadieđáhusa komišuvdnii.
Galgá sierranassii almmuhuvvot daidda ovddasteddjiide geain leat vuoigatvuođat ja geavahanberoštumit dan guovllus man vuoigatvuođadiliid komišuvnda áigu čielggadit. Komišuvnnas lea seammá geatnegasvuohta dieđihit Sámediggái, Finnmárkku fylkkadiggái, Finnmárkkuopmodahkii ja gielddaide maidda čielggadandoaibma guoská.
Komišuvdna lágida álggadettiin maiddái diehtojuokin-/álbmotčoahkkima guovllus, maŋŋá go lea almmuhuvvon.
Dieđuid háhkan
Finnmarkokomišuvnnas lea váldoovddasvástádus áššái gulli dieđuid háhkamis. Dábálaš diggeáššis lea áššebeliid geatnegasvuohta fuolahit duopmostuoluide daid dieđuid mat dárbbašuvvojit ášši mearrideapmái.
Komišuvdna ferte nappo ieš fuolahit ahte dakkár duohta dilit ja historjjálaš bealit suokkarduvvojit dohkálaččat mat leat dárbbašlaččat čielggadit vuoigatvuođadiliid. Áššečuvgema várás sáhttá komišuvdna čohkket njálmmálaš čilgehusaid ja čálalaš dieđuid. Komišuvdna sáhttá maiddái álggahit iskkademiid ja čielggademiid duohta, historjjálaš ja rievttálaš dilálašvuođain main lea váikkuhus komišuvnna konklušuvnnaide, earret eará olgguldas áššedovdiid bokte.
Daid áššeoasálaččain, geaid áššiid/vuoigatvuođadieđáhusaid komišuvdna meannuda, leat vuoigatvuođat čilget ja ovddidit duohta ja historjjálaš dieđuid main lea váikkuhus sin dieđáhusa árvvoštallamii. Dát ii luvve komišuvnna diehtoohcamiid ovddasvástádusas ášši hárrái, muhto áššeoasálaččaid aktiivvalaš doaibman sáhttá dagahit ahte komišuvnna mearrádusat dahkkojit govddimus ja buoremus vuođu alde mii juo leaš vejolaš.
Komišuvdna lágida čielggadanguovlluin ovtta dahje máŋga gulaskuddančoahkkima. Ulbmil gulaskuddančoahkkimiin lea háhkat dieđuid meahccegeavaheami birra guovllus ja meannudit ovddiduvvon vuoigatuvođadieđáhusaid guovllus. Eanáš gulaskuddančoahkkimiid álggahat birrabeavdeságastallamiin komišuvnnain ja bovdejuvvon árbedihttiiguin, ja dan maŋŋá leat dat ovttaskas vuoigavuođadieđáhusat fáddán.
Komšuvdna sáhttá maiddái lágidit guovlogeahčademiid, sihke oahpasmuvvama ja áššeháhkama dihte.
Beroštusovddasteaddjit
Fuolahan dihtii áššeoasálččaid beroštumiid, sáhttá komišuvdna maiddái nammadit iešguđet berošteaddjejoavkkuid ovddasteddjiid, geat sáhttet čuovvut komišuvnna barggu. Ortnet lea muhtinlágan riekteveahkkedoaibma ja sáhttá adnot molssaeaktun dasa ahte áššebealit loaiddastivčče komišuvnna ovdii iežaset advokáhtain dahje sullasaččain.
Beroštusovddasteaddjit eai searva komišuvnna siskkáldas digáštallamiidda, muhto go čuvvot komišuvnna barggu, de sihkkarastá buoret bargovuogi, vuođu ja rapporta (boađus). Sii sáhttet ovddidit mearkkašumiid áššedovdiid bargguide, fuomášuhttit eará fáktadieđuid ja evttohit olbmuid geain leat dieđut guovllu birra, ja maiddái juohkit dieđuid komišuvnna barggu birra sin beroštusjovkui.
Konklušuvnnat - raporta
Go komišuvdna lea gergen muhtin guovllu čielggadeami, de galgá válbmet raportta. Raporta galgá earret eará čilget gii dahje geat komišuvnna oaivila mielde eaiggáduššet dán guovllu eatnamiid, leatgo earáin doppe geavahanvuoigatvuođat, ja jus ležžet, de geat sii leat ja makkár geavahanvuoigatvuođain lea sáhka. Raporttas galgá maid boahtit ovdan makkár áššedieđuid komišuvdna lea atnán vuođđun konklušuvnnainis.
Áššejohtu viidásit
Finnmárkkuopmodat (FeFo) lea geatnegahtton cealkit oaivilis komišuvnna raportii ja konklušuvnnaide. Jus lea ovttaoaivilis komišuvnnain, de galgá FeFo gulahit almmolaččat vuoigatvuođaid maid birra áššis lea sáhka. Dákkár dáhpáhusain šaddá komišuvnna konklušuvnnain seamma lágalaš váikkuhus go lágafámolaš duomus.
Jus Finnmárkkuopmodat dahje eará áššebealit eai leat ovttaoaivilis vuoigatvuođaid hárrái dakkár guovlluin maid komišuvdna lea meannudan, de sáhttet sii bivdit komišuvnna soabahit sin gaskka.
Áššebealit sáhttet ovddidit ášši Finnmárkku meahcceduopmostullui, mii cealká čadni duomuid Finnmárkkuopmodaga eatnamiid vuoigatvuođaid hárrái. Meahcceduopmostuolu duomut sáhttet guoddaluvvot Alimusriektái.