Gažaldagat mat dávjá jerrojit

Mii lea Finnmárkokomišuvnna doaibma?

Komišuvdna galgá finnmárkkulága § 29 mielde kártet ”geavahan- ja eaiggátvuoigatvuođaid daid eatnamiidda maid Finnmárkkuopmodat váldá háldosis”. Dása gullet earret eará vuoigatvuođat iešguđetlágan meahccegevaheapmai, nugo murremii, láidumiidda ja bivdui.  Dalle go muhtin joavku, omd. gilisearvi, lea guhká, okto ja máŋggaláhkái geavahan gili lagašguovllu, de soaitá leat áigeguovdil árvvoštallat leatgo devdon eaiggátvuoigatvuođa olaheami eavttut kollektiivvalaš vuođul.

Galgágo komišuvdna kártet vuoigatvuođaid riddo- ja vuotnaguolásteapmái olggobealde Finnmárkku?

Galgá. 2012 finnmárkkuláhkarievdadusa mielde galgá komišuvdna kártet riddo- ja vuotnaguolástan vuoigatvuođaid, muhto dušše jus dan gáibida muhttin geas lea govttolaš ágga dákkár čielggadeapmái.

Galgágo komišuvdna kártet siskkáldas vuoigatvuođadiliid boazodoalus?

Galgá, muhto dušše jus dan gáibida dakkár  geas lea govttolaš ágga čielggadahttit dákkár dilálašvuođaid (”rievttálaš beroštupmi”). Boazodoalliid ja earáid vuoigatvuođaid gaskavuođat Finnmárkkuopmodaga eatnamiin galget almmatge kártejuvvot dábálaš vuogi mielde.

Galgágo komišuvdna kártet vuoigatvuođaid luossabivdui  Deanu- ja Njávdánčázádagain?

Ii. Finnmárkokomišuvnna láhkaásahusa § 6:s lea čállon ahte komišuvdna ii galgga kártet dákkár vuoigatvuođaid. Láhkaásahus ii gáržžit komišuvnna barggu luossabivddu hárrái Álaheai-čázádagas, muhto dat oassi dán guolásteamis mii gullá Alta laksefiskeri interessentskap:ii, ii gula komišuvnna kártemii, go dán ii sáhte atnit vuoigatvuohtan daid ”eatnamiidda maid Finnmárkkuopmodat váldá háldosis”. Vuoigatvuođaid luossabivdui Finnmárkku eará luossajogain, lea datte ulbmilin kártet dábálaš vuogi mielde. 

Leatgo komišuvnna konklušuvnnat loahpalaš mearrádusat vuoigatvuođadiliid hárrái Finnmárkkus?

Eai. Jus Finnmárkkuopmodat dahje eará áššebealit eai leat ovttaoaivilis konklušuvnnain daid áššiin maid komišuvdna lea meannudan, de sáhttet sii ovddidit ášši Finnmárkku meahcceduopmostullui. Meahcceduopmostuolu duomuid sáhttá guoddalit Alimusriektái.

Galgágo komišuvdna kártet vuoigatvuođaid priváhta eatnamiin Finnmárkkus?

Ii. Komišuvnna kárten lea ráddjejuvvon daid eatnamiidda maid Finnmárkkuopmodat válddii háldosis suoidnemánu 1.b. 2006. Kárten guoskkaha visot eatnamiid Finnmárkkus maid Statskog SF: áiggistis eaiggádušai vuođđoeanangirjji mielde dahje haga, muhto ii fal eatnamiid mat ovdal suoidnemánu 1.b. 2006 ledje čuldojuvvon priváhta eanamin. 

Galgágo komišuvdna kártet dušše sámi vuoigatvuođaid?

Ii. Komišuvnna kárten galgá leat čearddalaččat neutrála. Kártemii gullet vuoigátvuođat maid leat sáhttet leat olahan čearddalaš dážat, kveanat ja eará joavkkut, seammaláhkái go vuoigatvuođaid maid sápmelaččat leažžet olahan. Dat mii mearrida dohkkehuvvojitgo vuoigatvuođat, galgá leat  geavahus iige geavaheaddji čearddalaš gullevašvuohta.

Galgágo komišuvdna kártet duššefal vuoigatvuođaid maid soapmásat gáibidit alcceseaset?

Ii. Go buohtastahttá dábálaš duopmostuoluiguin, de  ii leat Finnmárkokomišuvdna dan duohken ahte muhtun áššebealli  ferte čuoččaldahttit ášši dainna ulbmiliin ahte vuoigatvuođadilit  čielggaduvvošedje dihto guovllus.  Komišuvdna galgá cealkit oaivilis maiddái dakkár áigeguovdilis vuoigatvuođaáššiin maid hárrái ii leat oktage áššebealli ovddidan gáibádusa.

Dagahago komišuvnna doaibma ahte Finnmárkoduottar šaddá priváhta eaiggádiid háldui?

Ii. Komišuvdna lea ásahuvvon kártet dálá vuoigatvuođaid viidodaga ja sisdoalu. Jus čájehuvvo ahte muhtumat leat muhtin guvlui olahan geavahan- dahje  eaiggatvuoigatvuođaid guhkesáiggi geavaheami bokte, de ožžot sii dohkkehuvvot daid vuoigatvuođaid komišuvnna kártema bokte, muhto komišuvdna ii galgga oktiige juohkit ođđa vuoigatvuođaid. 

Galgágo komišuvdna fuolahit Finnmárkkuopmodaga eatnamiid hálddašeami?

Ii. Finnmárkkuopmodaga eatnamiid hálddašeapmi galgá ain leat dan stivrra hálddus. Jus kárten duddjo vuođu dohkkehit ahte earát leat olahan geavahan- dahje eaiggátvuoigatvuođaid dáid eatnamiin, de eai leat vuoigatvuođat dalle šat Finnmárkkuopmodaga hálddus. Dan dihtii go kárten lea biddjon johtui dan sivas  go Finnmárkkuopmodaga eatnamiid vuoigatvuođadilit eai leat loahpalaččat čielggaduvvon, de sáhttá kárten maiddái gáržžidit soaittáhagas ja gaskaáigásaččat Finnmárkkuopmodaga eaiggátvuođa doaimmaheami.

Galgágo komišuvdna meannudit almmolašrievttálašlunddot áššiid (bieggafápmorusttegiid huksemiid, kommunikašuvdnahuksemiid, guovlogáhttemiid, gieldda areálaplánaid jna)?

Ii. Gažaldagaid mat gusket diekkár áššiide, meannudit ja mearridit dat orgánat main dál lea váldi dahkat mearrádusaid dieid áššesurggiin. Komišuvnna konklušuvnnat vuoigatvuohtadiliid hárrái sáhttet goige váikkuhit almmolaš mearrideaddji eiseválddiid árvvoštallamiid.