Daesnie datne gie åarjelsaemien utnije mijjen needtesijjeste vihkeles bïevnesh dov gïelesne gaavnh; dovne laantejuakoereaktan bïjre jïh guktie maahtah mijjen dïenesjh nuhtjedh. Gaatesjen ibie gaajhkh bïevnesh åarjelsaemien gïelese jarkoestamme. Svaalhtesh mejtie vuelielisnie gaavnh, dan åvteste bïevnesidie nöörjengïelesne jåerhkieh. Læjhkan håhkesjibie bïevnesh mejtie libie jarkoestamme leah nuhteligs dutnjien. Jïh dle haestebe dutnjien mijjine gaskesadtedh jis dov leah gyhtjelassh.
Gåessie laantejuakoeaamhtesh juhtieh
Bijjieguvvie juhtije jïh soejkesjamme aamhtesi bijjeli.
Daesnie maahtah juhtije jïh soejkesjamme reaktaaamhtesh jïh reaktatjåanghkoeh ohtsedh. Daah aamhtesh leah jaksoes göökte våhkoeh bååstede tijjen. Bysvehtsaamhtesinie ij beavnahtallijen nomme våajnoes, jïh sivijle aamhtesinie nommh eah leah våajnoes gaskem jeatjah maana- jïh fuelhkieaamhtesinie.
Mïnnh Gåessie laantejuakoeaamhtese jåhta (Bïevnesh nöörjengïelesne)
Laantejuakoereaktan bïjre
Mijjen råålla jïh maam utnijidie faalehtibie
Laantejuakoereakta lea dåapmoestovle mij aamhtesh gïetede åtnoen bïjre eekeste. Gaajhkesh mah eekem eekieh jallh åtnoereaktam eekese utnieh maehtieh aamhtesem laantejuakoereaktese krievedh.
Laantejuakoereaktesne maahtah vihtiestimmiem åadtjodh eekeraastijste jallh åadtjodh mujvies åtnoereaktoetsiehkieh tjïelkestehtedh. Ij leah krïevenasse vigkien bïjre guejmiej gaskem ihke laantejuakoereakta edtja aamhtesem gïetedidh. Muvhtine aamhtesinie guejmieh ovsïemes mij lea reakta, mearan jeatjah aamhtesinie guejmieh leah sïemes naakede lea mujvies, jïh sijhtieh dam tjïelkestehtedh.
Laantejuakoereakta maahta aaj eekem jïh reaktah jarkelidh mejtie lea geerve nuhtedh. Akte eaktoe mij stieresne ihke laantejuakoereakta edtja dagkerh aamhtesh gïetedidh lea åasah jïh nåakevoeth eah stuerebe sjïdth goh nåhtoe såemies eekese jallh åtnoereaktese. Dagkeres aamhtese maahta orre hammoedimmie eekeste årrodh, jallh geajnoesiebriem tseegkedh juktie privaate geajnoem buerebelaakan organiseeredh maam jienebh nuhtjieh.
Laantejuakoereakta krïevenassh vuarjasjimmien bïjre gïetede gelliej laaki mietie, dej gaskem servituhtelaakh (laakh mah leah reaktaj bïjre mah eekesne gååvnesieh), kraannagiedtielaake, gåatomelaake, geajnoelaake, båatsoelaake. Vuarjasjimmie lea maaksoem vihtiestidh tseegkemen, jarkelimmien jallh skubpemen åvteste reaktijste. Fïerhtene laakesne tjåådtje man åvteste maahta vuarjasjimmiem krievedh. Maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh maaksoem vihtiestidh akte eeke tjuara maeksedh juktie jïjtjemse åestedh privaate geajnoen sijse.
Laantejuakoereaktesne lea aamhtesegïetedimmiem sjïehteladteme guktie ij edtjh daerpies årrodh advokaatine. Tjoerh læjhkan vuarjasjidh mejtie maahtah nuhteligs årrodh dutnjien juridihkeles viehkine.
Lohkh vielie laantejuakoereaktaj jïh dej ovmessie aamhtesesåarhti bïjre. (Bïevnesh nöörjengïelesne)
Åvtelen aamhtesem krïevh
Guktie laantejuakoereaktese ryøjredidh?
Guejmiej dïedte viehkiehtidh guktie nuekie daajroe aamhtesen bïjre buakta. Maahtah dam darjodh viehkine tjïelkelaakan tjaeledh maam aamhtesen bïjre mïelh jïh mannasinie. Sïejhmemes ij laantejuakoereakta dokumentasjovnem jallh vïhnestimmiem veedtjh, guktie tjoerh jïjtje tjaatsegh jallh maam akt jeatjah sïjse seedtedh mah dov mïelen mietie maehtieh viehkiehtidh bïevnesh aamhtesen bïjre vedtedh.
Lohkh vielie ryöjredimmiej bïjre aamhtesasse jïh gaavnh svaalhtesh sjyöhtehke jïh nuhteligs bïevnesidie (Bïevnesh nöörjengïelesne)
Aamhtesem krievedh
Guktie aamhtesem aelkedh laantejuakoereaktese?
Jis edtjh laantejuakoeaamhtsem aelkedh datne krïevenassegoeresem deavhtah jïh dam sïjse seedth. Goeresne buerkesth man bïjre aamhtese jïh gïeh datne vïenhth leah guejmieh aamhtesisnie. Gaskesadth maaje laantejuakoereaktine juktie sïejhme bïhkedimmiem åadtjodh krïevenassem tseegkedh.
Gosse laantejuakoereakta lea krïevenassem dååsteme jïh datne maaksoem maakseme, dellie laantejuakoereakta krïevenassem seedtie dejtie jeatjah guejmide.
Les mer om kravskjema og å kreve sak.
Lohkh vielie krïevenassegoeren bïjre jïh guktie aamhtesem krïevedh. (Bïevnesh nöörjengïelesne)
Tjïrrehtimmie laantejuakoeaamhtesistie
Mij heannede laantejuakoeaamhtesen åvtelen jïh mearan juhtieminie?
Gosse aamhtesem krïeveme, laantejuakoereakta voestegh goerehte dïhte byjjes krïevenassine lea öörnegisnie. Jis mij akt fååtese, mierie staeriedæmman bïejesåvva.
Jis gaajhke öörnegisnie, dellie dïhte gie aamhtesem krïeveme, vihtiestimmiem åådtje laantejuakoereakta lea aamhtesem dååsteme, jïh aalkoemaaksoem kreava. Gosse dam maakseme, dellie laantejuakoereakta aamhtsen bïjre beavna dejtie jeatjah guejmide jïh birrie gaajhkesh sjyöhtehke dokumentasjovnem sïjse seedtieh.
Dïhte guhkiebasse gïetedimmie lea jearohke magkeres aamhtese lea. Tjïelke aamhtesisnie gusnie vigkie eekeraasti jallh reaktaj bïjre, sååjhtoe laantejuakoereakta åejvierååresjæmman dallatjinie gohtjede. Åejvierååresjimmien mænngan sæjhta aamhtesem sjæjsjalidh dåapmojne. Geervebe aamhtesinie daamtaj laantejuakoereakta reaktatjåanghkose gohtjede juktie tjïelkestehtedh man bïjre aamhtese jïh gïeh guejmieh. Daennie reaktatjåanghkosne soejkesje dorjesåvva don guhkiebasse gïetedæmman aamhtesistie.
Reaktatjåanghkoem sïejhmemes sjiehteles tjåanghkoesijjesne tjïrrehte dan sijjien lïhke gusnie aamhtese lea, goh tjïeltegåetesne, gaertenegåetesne jallh mijjen lokaaline jis aamhtese ij leah ååpsen guhkene. Laantejuakoedåapmere reaktatjåanghkoem stuvrie, jïh maaje aaj vååksjedimmiem tjïrrehte gosse dam voestes reaktatjåanghkoem åtna.
Laantejuakoereakta sov sjæjsjalimmieh vaalta vïhnestimmiej mietie aamhtesisnie jïh dan mietie mij åehpies sjïdteme reaktatjåanghkosne. Muvhtine aamhtesinie laantejuakoereakta uvtelassem dorje guktie maahta aamhtesisnie sjæjsjalidh, mïsse guejmieh vaestiedassemieriem åadtjoeh.
Jis aamhtese lea reaktavihtiestimmien bïjre, guejmieh sijhtieh sïejhmemes gyhtjelassh åadtjodh mejtie reaktalikteme maahta sjyöhtehke årrodh. Reaktalikteme lea alternatijve sïejhme gïetedæmman. Laantejuakoedåapmere jallh teknihkeles salkehtæjja råållese tjaanga goh reaktaliktije, jïh guejmide viehkehte seamadidh loetemen bïjre aamhtesistie. Jis guejmieh eah sïemes sjïdth, aamhtese sïejhme gïetedæmman jåarhka jeatjah dåapmerinie.
Lohkh vielie tjïrrehtimmien bïjre laantejuakoeaamhtesistie (Bïevnesh nöörjengïelesne)
Aktööreportaale
Digitaale vuekie mij aelhkieslaakan dutnjien bïevnesh aamhtsen bïjre vadta
Goh guejmie aamhtesisnie laantejuakoereaktese datne juvnehtimmiem åadtjoeh jïjtjemdh Aktørportalesne registreeredh. Daesnie aelhkie baahtsemem bïevnesidie aamhtesen bïjre åadtjoeh, tjåenghkies bijjieguvviem gaajhki aamhtesetjaatsegi bijjeli, jïh datne maahtah tjaatsegh dåapmoestovlese seedtedh. Guejmieh mah leah jïjtjemse aktööreportaalesne registreereme, dallatjinie baahtsemem tjaatsegidie åadtjoeh mejtie doh jeatjah guejmieh leah sïjse seedteme, gohtjedimmieh reaktatjåanghkojde jïh sjæjsjalimmieh reakteste.
Lohkh vielie aktööreportaalen bïjre jïh registreerh jïjtjemdh goh utnije (Bïevnesh nöörjengïelesne)