Priváhta juohku
Dábálaččat válljejit árbbolaččat priváhta juogu. Go priváhta juogu áigu čađahit de ferte unnimus okta dain ollesagi árbbolaččain (sohkaárbbolaš ja /dahje testameanta árbbolaš deavdán 18 jagi) váldit ollásit ovddasvástádus oamehasa velggiin.
Spiehkastagat olles vealgegeatnegasvuođas:
- Jus oamehas guđii árvvuid mat leat unnit go 3G( vuođđosupmi álbmotoajus), de eai dárbbaš árbbolaččat máksit eanet vealggi go dat árvvut mat oamehasas báhce maŋŋá go hávdegolut leat máksun. Don gávnnat vuođđosumi máksomeari álbmotoajus NAV:as.
- Testameantaárbbolaš gii árbe dihto ruhtasumi dahje dávvira mas lea unnán árvu (guktuin oktavuođain unnit go vuođđosupmi álbmotoajus), eai sáhte váldit badjelassii vealgegeatnegasvuođa.
- Go árbbolaš lea vuollil 18 jagi dahje lea massán rievttálaš doaibmanávcca, de lea vealgegeatnegasvuohta gáržžiduvvon árbbi árvui maid lea árben. Árbbolačča váldeguoddi ferte miehtat priváhta juhkui.
Priváhta juogu áigemearri
Árbbolaččat sáhttet váldit bázu priváhta juhkui ovdal 60 beaivve maŋŋá jápmima. Diggegoddi sáhttá maŋidit áigemeari. Árbbolaččat geat eai dáhto váldit badjelassii ovddasvástádusa oamehasa velggiide, sáhttet miehtat dasa ahte diggegoddi čáliha juohkoduođaštusa ovdal 60 beaivve áigemeari.
Oamis mas lea uhccán árvvut
Jus árbeoamis lea uhcit go 150 000 kruvdno árvu, de sáhttet árbbolaččat geavahit álkit vuogi mo juohkit oamehasa oami. Diggegoddi dahká mearrádusa ahte leago oamis uhca árvu ja gii galgá háldet oami árvvuid.
Son gii beassá háldet árvvuid, oažžu fápmudusa diggegottis. Ovdal go čálihat fápmudusa, de fertet deavdit skovi “Erklæring om privat oppgjør av dødsbo av liten verdi”. Mii sáhttit addit fápmudusa náittosguoibmái, elošteaddjái, árbbolaččaide, verddii, son gii lea lágidan hávdádeami dahje muhttomii gii lei lágaš olmmoš oamehassii.
Go oaččut fápmudusa, fertet álggos máksit hávdádangoluid. Maŋŋágo hávdádangolut leat mákson, mearridat ieš makkár rehkegiid mávssát. Ovddasvástádus oamehasa velggiide ráddjejuvvo dan submái maid beasat háldet.
Juogatkeahttá
Báhcán náittosguoimmis dahje elošteaddjis lea vejolašvuohta maŋidit čielggadit ja juohkit árbeoami. Dát gohčoduvvo váldit oami badjelassii juogatkeahttá.
Geahča skovi “for å sitte i uskifte”
Náittosguoimmi vuoigatvuohta váldit oami badjelassii juogatkeahttá
Go náittosguoibmi váldá oami badjelassii juogatkeahttá de beassá son rievtti mielde friddja hálddašit sihke iežas ja oamehasa opmodaga. Dat mielddisbuktá eret eará vuoigatvuođa
- geavahit árvvuid jearakeahttá mánáin dahje eará fulkkiin
- vuovdit opmodagaid/dávviriid
- Addit skeaŋkkaid (earret skeaŋkkaid mat goaridit omii)
Son guhte lea váldán oami badjelassii juogokeahttá ii sáhte dattege geavahit opmodaga várutmeahttumin, nu ahte dat goariduvvo dahje lea várra dasa.
Eavttut čohkkát juogatkeahttá oamis
Náittosguoibmi ferte ieš dáhttut čohkkát juogatkeahttá oamis. Dát eavttut fertejit leat devdon:
- náittosguoibmi ferte váldit badjelassii oamehasa vealggi.
- Jus oamehasas ledje sierramánát, de fertejit sii miehtat dasa. Vejolaččat sáhttá juohkit sierramánáiguin ja juohko oktasaš mánáiguin sáhttá vuordit maŋŋelii.
- Jus oamehasas lei sierraeaiggátvuohta, de fertejit náittosguoibmi ja mánát šiehtadit ahte galgá go dat leat mielde juogokeahttá oamis.
Juogatkeahttá vuoigatvuohta elošteddjiide geain leat oktasaš mánát
Elošteaddjis lea vuoigatvuohta čohkkát juogatkeahttá oamis go lea oktasaš mánát. Sierramánát fertejit miehtat juogatkeahttá vuoigatvuhtii. Vejolaččat sáhttá elošteaddji čađahit juogo sierramánáiguin ja čohkkát juogokeahttá oktasaš mánáin.
Elošteaddjiin leat unnit vuoigatvuođat go náittosgummiin čohkkát juogatkeahttá oamis. Lága mielde guská dat dušše dáid árvvuide:
- Oktasaš ásodat oktan stohpogálvvuin mat leat geavahuvvon ovttas
- Biila ja astoáiggeásodat oktan stohpogálvvuin mat leat geavahuvvon ovttas
Árvvu sáhttá stuoridit dahje unnidit testameanttas. Jus dat unniduvvo, de galgá elošteaddji leat ožžon dieđu testameantta birra.
Juogatkeahttá vuoigatvuohta elošteddjiide geain ii leat oktasaš mánná
Elošteaddjiin geain ii leat oktasaš mánná eai sáhte čohkat juogokeahtes oamis. Dat ii leat ge vejolaš dan mearridit testameanttas.
Almmolaš juohku
Almmolaš juohku mearkkaša ahte diggegoddi dahká juogu. Mii nammadat advokáhta (oapmehálddašeaddji) gii galgá háldet oami. Oapmehálddašeaddji oaččo fápmudusa háldet buot mii guoská meannudit ja loahpahit oami.
Árbbolaš dáhttu almmolaš juogu
Almmolaš juohku eaktuda
- okta árbbolaččain dáhttu dan (dat ii eaktut ahte buohkat leat ovtta oaivilis dasa)
- doallevaš sihkarvuohta oapmegoluide, mii eret eará lea máksu oapmehálddašeaddjái
- ahte vejolaš álggahuvvon priváhta juohku ii leat loahpahuvvon
- ahte ii leat gollan eanet go golbma jagi dasa rájes go oamehas jámi (Soames erenoamáš diliin sáhttá rahpat almmolaš juogu maŋit áigge)
Árbeoami árvvut gokčet oapmemeannudeami goluid. Jus árbeoapmi ii leat váldun priváhta juhkui, ja doppe lea báŋkokonto dahje eará árvvut main lea árvu badjel 45 000 kruvnno, de sáhttá diggegoddi mearridit ahte dat lea doarvái sihkarvuohta gokčat goluid oapmemeannudeapmái. Jus oapmi lea váldun priváhta juhkui, gáibida diggegoddi ahte máksu sihkarvuohta oapmegoluide. Diggegoddi mearrida sumi ja geavahuvvo dušše jus oami árvvut eai govčča oapmegoluid. Mii fuomášahttit ahte oppalaš oapmegolut gártet eanet go dat supmi maid árbbolaččat leat máksán sihkarvuohtan.
Ovdal go diggegoddi rahpá almmolaš juogu, de sáhttit gohččut ráhkkanahtti diggečoahkkimii gos árbbolaččat geahččalit soabadit.
Jus dáhttut almmolaš juogu, de fertet dáhttut dan čálalaččat diggegottis. Deavdde dán mála, gohččut almmolaš juogu.
Diggegoddi mearrida almmolaš juogu
Jus ii oktage árbbolaččain dáhtu váldit oami priváhta juhkui, de sáhttá diggegoddi mearridit almmolaš juogu.
Jus eahpiduvvo geat leat árbbolaččat, de sáhttá diggegoddi mearridit rahpat almmolaš juogu dassái go dát gažaldat lea čielggaduvvon. Dat guoská maid jus oapmi lea váldun priváhta juhkui.
Guktuin oktavuođain ferte lea doarvái ruhta gokčat hávdádangoluid ja oapmegoluid.
Čađahit almmolaš juogu
Ovdal go rahpat almmolaš juogu, de árvvoštallat gohčut árbbolaččaid ráhkkanahtti diggečoahkkimii. Ulbmil čoahkkimin lea čielggadit soabatmeahttunvuođa, ja geahččalit gávdnat čovdosa áššis. Jus árbbolaččat eai soabat, de rahppo almmolaš juohku.
Oapmehálddašeaddji
Go almmolaš juohku rahppo, de nammada diggegoddi advokáhta (oapmehálddašeaddji) gii galgá háldet oami. Oapmehálddašeaddji oažžu fápmudusa háldet buot mii guoská oapmehálddašeapmái ja oapmečielggadeapmái.
Árbeoami árvvut galget gokčat bálkká oapmehálddašeaddjái. Bálká ii leat mearriduvvon ovddalgihtii, muhto mearriduvvo barggu ektui ja galle tiimmu dasa mannet.
Oapmečoahkkin
Oapmehálddašeaddji gohčču árbbolaččaid čoahkkimii mánu siste das rájes go almmolaš juohku lea rahpon. Dan gohčodat oapmečoahkkimin. Dán čoahkkimis muitalit árbbolaččat iežaset oainnu árbeoami juohkimis ja dáhttot go vuovdit osiid das. Viidásat ovdáneapmi ja vejolaš soabatmeahttunvuohta árbbolaččaid gaska čielggaduvvo čoahkkimis.
Oapmehálddašeaddji sáhttá gohččut árbbolaččaid oapmečoahkkimii eanet háviid dan botta go bargá árbehálddašemiin.
Soabatmeahttunvuohta - juohkoriiddut
Jus árbbolaččat eai soabat oapmečoahkkimii, de dieđiha oapmehálddašeaddji dan diggegoddái. Diggegoddi addá árbbolaččaide áigemeari ovddidit riidoášši, nuppiin sániin ovddidit ášši diggegoddái. Dávjá gohččojuvvo diggečoahkkimii. Jus árbbolaččat dáhttot juridihkalaš veahkki, de fertejit ieža váldit oktavuođa advokáhtain.
Loahpaheapmi
Go almmolaš juohku loahpahuvvo, ráhkada oapmehálddašeaddji oppalašgova oamehasa árvvuin ja velggiin jápminbeaivve rájes, ja oppalašgova sisaboađuin ja goluin maŋŋá jápmima.
Oapmehálddašeaddji ráhkada oppalašgova das man olu guđege árbbolaš árbe.
Ovdalgo riekti mearrida juohkima, ožžot árbbolaččat vejolašvuođa buktit cealkámuša oapmehálddašeaddji oppalaš cealkámuššii ja iežas bálkáárvalussii/salæraárvalussii. Jus árbbolaččat oaivvildit máksinárvalus lea menddo allat, de sáhttet váidalit bálkká sturrodaga.
Oapmehálddašeaddji bearráigeahččá árbejuohkima, ja gulaha vejolaš sirdimiid fásta opmodagain oamis árbbolaččaide.
Árbbolaččat sáhttet váldit oami ruovttoluotta priváhta juhkui, jus sii sohpet loahpahit oapmemeannudeami ja eavttut ruovttoluotta máhcahit lea ollašuvvan.