Testameantaárbbolaččaid árbenvuoigatvuohta
Testameanta mearrida maid guhtege árbbolaš árbe. Jus oamehasas eai lean mánát dahje náittosguoibmi, de sáhttá testameantta árbbolaččat árbet buot. Jus oamehasa oamastii eanet go dat mii lea mearriduvvon testameanttas, de gustojit árbelága njuolggadusat.
Juogadeapmi mii čuovvu testameantta sáhttá leat dárkilis listu mii čájeha dávviriid ja/dahje ruhtasumi. Juohku sáhttá maiddái leat mearriduvvon cuovkaoassin dahje proseanttain. Sáhttet maiddái leat mearriduvvon eavttut nugo sierraoamastus dahje duogušgielddus.
Testameanttas sáhttá maid viiddidit dahje gáržžidit náittosguoimmi ja mánáid láhkamearriduvvon árbenvuoigatvuođaid. Dasa leat dattetge muhtun ráddjejumit.
Náittosguoimmi árbenvuoigatvuohta
Árbeláhka sihkkarastá oamehasa náittosguoibmái unnimus submi árbbi(unnimissárbbi). Jus oamehasa opmodat lei eanet go unnimussubmi, de juohku guoská dasa makkár fuolkkit oamehasas báhcet.
Oamehasas sáhttá maid leat testameanta, mii nanne dahje gáržžida náittosguoimmi vuoigatvuođaid.
Náittosguoibmi sáhttá válljet váldit oami badjálasássi árbejuohkima haga. Dan mii gohčodit váldit oami badjelassi juogekeahttá.
Árbi lága mielde
Jus oamehasas ii lean testameanta, de juhko árbi gaskal náittosguoimmi ja oamehasa sohkaárbbolaččaid gaska mearriduvvon cuovkaosiid mielde.
Náittosguoibmi árbenvuoigatvuohta:
• Ovtta njealjádasoassi (25%) árbeoamis jus oamehasas ledje mánát (mánát/sierramánát, mánáidmánát). Jus dát njealjádasoassi lea unnit go unnimusárbi, de lasihuvvo árbi unnimus submin.
• Bealli (50%) árbeoamis jus oamehasa lagamus fuolkkit leat váhnemat, oappážat dahje oappáid ja vieljaid mánát/mánáidmánát. Jus dat lea unnit go unnimusárbi, de lasihuvvo árbi vuolimus submin.
• Buot (100%) jos oamehasas ledje dušše gáidan sohkaárbbolaččat.
Vuoigatvuohta unnimus árbái
Jus oamehas guođđá unnit nettosumi, de lea náittosguoibmi sihkkaraston unnimus árbbi. Dát manná ovdal mánáid árbenvuoigatvuođa. Testameanta ii sáhte stivret unnimus árbbi.
Náittosguoibmi árbe buot jus oamehasa opmodat, maŋŋelgo vealgi ja hávdádan- ja hávdegolut leat gesson, ii leat eanet go unnimus árbi.
Unnimusárbbi sturrodat mearriduvvo das ahte ledje og oamehasas mánát, mánáidmánát dahje/ja máttarmánát vai eai.
Jus oamehasas ledje maŋisboahttiárbbolaččat (mánát, mánáidmánát, máttarmánát)
• Náittosguoibmi árbe unnimus (unnimusárbbi) 4 geardde vuođđosumi álbmotoajus
•Jos olles árbi lea unnit og 4-geardde vuođđosumi, de eai árbe maŋisboahttiárbbolaččat, muhto sis sáhttet leat vuoigatvuohta váldit badjelasaset dávviriid márkanárvui.
Jus oamehasas eai lean maŋisboahttiárbbolaččat
- Náittosguoibmi árbe unnimus 6 geardde vuođđosumi álbmotoajus.
Vaikko unnimusárbbi árbenjuolggadusat dahká ahte náittosguoibmi árbe buot, de lea oamehasa mánáin lihkká soames vuoigatvuođat. Mánát sáhttet bivdit opmodatfápmudusa, prokláma ja juohkotávstta. Sis sáhttá maid leat vuoigatvuohta váldit badjelasaset dávviriid márkanárvui.
Jus náittosguoibmi áigu badjelasás váldit árbeoami unnimus árbbi njuolggadusaid vuođul, de ferte náittosguoibmi deavdit ja vuolláičállit guoskevaš skovi.
Testameanta árbi
Testameanta sáhttá juogo nannet dahje geahpedit náittosguoimmi vuoigatvuođaid, muhto ii sáhte gáržžidit unnimus árbbi. Testameanta mii ráddje vuoigatvuođaid, gusto dušše jus náittosguoibmi diđii dan birra jápmima rájes.
Jus oamehasas ledje mánát, de lea ráddjejuvvon lohpi juogadit opmodaga testameanttas. Juohke mánná galgá árbet unnimusat 15 geardde vuođđosumi álbmotoajus, dahje sii galget oktiibuot árbet unnimusat 2/3 (geatnegasvuođaárbbi). Dan ii sáhte hilgo testameantta bokte.
Sus geas eai leat mánát, sáhttá čállit testameanta gos náittosguoibmi árbe buot.
Árbi go leat earránan
Don sáhtát massit árbenvuoigatvuođa lága mielde jus lea ohccon separašuvdna dahje earráneami ovdal jápmima (stáhtahálddašeaddji ferte leat ožžon ohcama).
Don sáhtát massit árbbi testameanttas jus ovttaseallin lei loahpahuvvon ovdal jápmima.
Vuoigatvuohta váldit juogu badjelassi juogekeahttá
Náittosguoimmis sáhttá leat vuoigatvuohta ahte ii juoge árbeoami. Dan gohčodat váldit oami badjelassi juogekeahttá, ja mearkkaša ahte árbe juohkin maŋiduvvo.
Náittosguoibmi sáhttá dábálaččat friddja hálddašit sihke dan maid son ieš oamasta ja maid oamehas oamastii. Dat mearkkaša eret eará vuoigatvuođa
- geavahit opmodaga mánáid dahje eará fulkkiid mieđihemiid haga
- vuovdit opmodagaid
- addit skeaŋkkaid (earret skeaŋkkaid gos árvu sáhttá goaridit opmodaga)
Son gii váldán oami badjelassi juogekeahttá ii sáhte liikká geavahit opmodaga hárehis vuogi mielde, nu ahte dat gáržžiduvvo mearkkašahtti ollu dahje lea várra ahte šaddá nu.)
Eavttut váldit oami badjelassi juogekeahttá
Náittosguoibmi ferte ieš dáhttut beassat váldit oami badjelassii juogekeahttá.
Dát eavttut fertejit leat devdon:
- Náittosguoibmi ferte váldit badjelassii oamehasa vealggi. Vealgeovddasvástádus lea seamma go priváhta juogus.
- Jus oamehasas ledje sierramánát, fertejit son/sii miehtat dasa. Vejolaččat sáhttá náittosguoibmi juohkit sierramánáiguin, ja maŋidit juogu ovttaskas mánáiguin.
- Jus oamehasas lei sierraopmodat, de ferte náittosguoibmi ja mánát šiehtat ahte galgá go dát leat oassi juogekeahttá oamis.
Juohkit dahje juogekeahttá
Náittosguoibmi berre vuđolaččat árvvoštallat háliida go juohkit oamehas árbeoami dalán, dahje maŋidit juohkima maŋŋelii ( juogekeahttá).
Dát lea mearkkašahtti árvvoštallamii:
- Go lea váldán badjelassi oami de sáhttá náittosguoibmi oažžut dihto árvvuid njuolga (dáhkádusaid, iežas dietnasiid jna.). Dát eai gula juohkimii.
Jos váldá árbeoami badjelassi juogekeahttá, de gullet dát árvvut oapmái mat galget juhkot maŋŋil. Náittosguoibmi sáhttá liikká vuostáiváldit árvvuid ja gáibidit daid juhkot, muhto ferte dan dahkat golmma mánu siste maŋŋel go lea ožžon árvvuid.
- Árbbi sturrodat jus opmodaga galgá juohkit dál. Náittosguoibmái lea álo sihkkaraston árbi unnimus supmi vuođul. Náittosguoibmi sáhttá šaddat oktoárbbolaš, ovdamearkka dihte jus árbi lea unnit go unnimus supmi.
- Náittosguoimmi ahki ja boahttevaš eallindilli.
- Boahttevaš oktavuođat, ovdamearkka dihti jus ođđasit náitala, mii mielddisbuktá ahte juogekeahttá oami ferte juohkit.
Juogekeahttá oapmi juogaduvvo go náittosguoibmi lea eallimin
Juogekeahttá oami galgá juohkit jus náittosguoibmi ieš gáibida dan dahje áigu náitalit ođđasit.
Dat eará árbbolaččat sáhttet gáibidit juogekeahttá oami juhkot jus
- náittosguoibmi lea álggahan ođđa ovttasássama mii lea bistán unnimusat guokte jagi.
- náittosguoibmi lea mearkkašahtti láhkai unnidan opmodaga árvvu šluđuhisvuođa geažil.
Náittosguoimmis lea ain árbenvuoigatvuohta go juogekeahttá oapmi lea juhkon.
Juogekeahttá oapmi juhko go náittosguoibmi jápmá
Go náittosguoibmi jápmá, de juhko bealli árbbis goappáge bearrašii. Dákkár diliin ii galgga árbi rehkenastojuvvot dan beallelaččas gii jámii vuosttamužžan dan beallelažžii gii jámii maŋimužžan.
Ovdamearka:
Jus náittosguoibmi lea váldán badjelassi oamehasa sierraopmodaga, de galgá dat váldot vuhtii. Dan oktavuođas lea dávjá soahpamuš dahkkon náittosguoimmi ja oamehasa árbbolaččaid gaskka das mo juohkin gorálaččat galgá dahkot. Šiehtadus lea dábálaččat váldon mielde skovvái "Melding om uskiftet bo for ektefelle".
Ovttasássiid árbenvuoigatvuohta
Ovttasássiin leat unnit árbenvuoigatvuođat go náittosguimmiin Muhtin ovttasássiin lea vuoigatvuohta árbái lága mielde. Vai buoremus lági mielde sihkkarastá árbenvuoigatvuođaid, de soaitá leat dárbu dahkat testameantta.
Ovttasássiid árbenvuoigatvuohta oktasaš mánáiguin
Ovttasássis lea vuoigatvuohta unnimus árbái. Árbi lea 4 geardde vuođđosumi álbmotoajus, ja manná ovddabeal mánáid árbenvuoigatvuođa.
Ovttasássi árbe buot jos oamehasa opmodat, maŋŋá go vealggit ja hávdádan- ja hávdegolut leat gesson, ii leat stuorát go unnimusárbi.
Testameanta sáhttá viiddidit dahje gáržžidit árbenvuoigatvuođa. Jus árbenvuoigatvuohta gáržžiduvvo, de galgá ovttasássi diehtit testameanttas ovdal jápmima.
Jus árbenvuoigatvuohta viiddiduvvo, de galget mánát goitge árbet unnimusat 15 geardde vuođđosumi álbmotoajus, dahje oktiibuot 2/3 oasi. Dán ii sáhte gáržžidit testameanttain.
Unnimus árbbi sturrodat lea dan duohken báhcego oamehasas árbbolaččat vai ii.
Jus oamehasas ledje maŋisboahtti árbbolaččat (mánát, mánáidmánát, máttarmánát)
- Ovttasássi árbe unnimusat 4 geardde álbmotdáhkádusa vuođđosumi.
- Mánát eai árbe jus oppalaš árbi lea unnit go 4 geardde vuođđosupmi. Sis sáhttá lihkká leat vuoigatvuohta váldit háldui ávdnasiid jus mákset dan márkanárvvu.
Árbenvuoigatvuohta ovttasássiide geain eai lean mánát ovttas, muhto oamehasas ledje sierramánát
Ovttasássis, geas eai lean mánát ovttas oamehasain, ii leat árbenvuoigatvuohta lága mielde. Jus oamehas lei dahkan testameantta, de gusto čuovvovaš:
- Oamehasa sierramánát árbejit oktiibuot unnimus 2/3 oasi opmodagas.
- Ovttasássi árbenvuoigatvuohta sáhttá mearriduvvot gitta 1/3 oassái opmodagas.
- Maŋŋel 5 jagi ovttasássama sáhttá ovttasássi árbet gitta 4 geardde vuođđosumi, vaikko dát livččii eanet go 1/3 opmodagas.
Juogekeahttá vejolašvuohta ovttasássiide geain ledje mánát ovttas
Ovttasássiin lea riekti váldit árbeoami badjelassi go ledje ovttaskas mánát. Sierramánát fertejit miehtat juogekeahttá árbeoapmái. Vejolaččat sáhttá ovttasássi juohkit sierramánáiguin ja čohkkát juogekeahttá oktasaš mánáiguin.
Ovttasássiin leat unnit vuoigatvuođat juogekeahttá juhkui go náittosguimmiin. Lága mielde gustojit dušše dát árvvut:
- oktasaš ásodat maid geavaheigga ovttas
- biila ja astoáiggedállu oktan stohpogálvvuin maid geavaheigga ovttas
Viidodat sáhttá nannet dahje unnidit testameantta bokte. Jus dat geahpeduvvo, de ovttasássi galgá leat ožžon dieđu testameantta birra ovdal jápmima.
Juogekeahttá vuoigatvuohta ovttasássiide geain eai leat ovttaskas mánát
Ovttasássis geas eai lean mánát oamehasain ii sáhte váldit oami badjelassi juogekeahttá. Dat ii leat ge lohpi nannet juogekeahttá vuoigatvuođa testameanttas.
Mánáid árbenvuoigatvuohta
Mánát árbejit buot jus vánhen gii lea jápmán:
- ii guođe náittosguoimmi dahje ovttasássi geas lea árbenvuoigatvuođat
- ii leat čállán testameantta
Jus leat máŋga máná, de galgá árbi juhkot seamma mađe juohkehažžii. Jus okta mánáin lea jápmán, de galgá dan máná árbi juhkot ovttadássásaččat máná mánnái (oamehasa mánáidmánnái).
Mánát eai árbe jus:
- oamehas lei náitalan, ja dat ollislaš árbi lea unnit go 4 geardde álbmotoaju vuođđosumi. Dalle árbe náittosguoibmi buot.
- oamehas lei ovttasássi ja sudnos ledje oktasaš mánát, ja dat ollislaš árbi lea unnit go 4 geardde álbmotoaju vuođđosumi. Dalle árbe ovttasássi buot.
Mánát sáhttet váldit badjelassi dávviriid go mákset dan márkanárvvu.
Mánát árbejit buot, earret supmi mii lea 4 geardde álbmotoaju vuođđosum, jus:
- oamehas lei elošteaddji ja sudnos ledje oktasaš mánát.
- ii lean testameantta mii ráddje árbenvuoigatvuođa.
Mánát árbejit oktiibuot 3/4 oasi jus:
- oamehas lei náitalan (náittosguoibmi árbe ¼ oasi go dát lea eanet go 4 geardde álbmotoaju vuođđosumi)
Mánáid árbenvuoigatvuohta jus lea čállon testameanta:
- mánáid árbenvuoigatvuohta sáhttá leat gáržžiduvvon testameantta bokte nu ahte sii oktiibuot árbejit 2/3 oasi
- mánáid árbenvuoigatvuohta sáhttá leat gáržžiduvvon nu ahte juohke mánná árbe 15 geardde álbmotoaju vuođđosumi. Dát sáhttá guoskat ovtta dahje máŋgga mánnái.
- sáhttá leat mearriduvvon makkár dávviriid mánná oažžu.
- sáhttet leat biddjon eavttut nugo sierraoamasteapmi ja vuolideapmi das maid lea ožžon.
Earáid go mánáid, mánáidmánáid ja máttarmánáid árbenvuoigatvuohta
Sohkaárbbolaččat árbejit buot jus:
- oamehas ii guođe mánáid dahje náittosguoimmi ja
- ii leat čállán testameantta gos árbi testamenterejuvvo earáide
Sohkaárbbolaččat árbejit beali go:
- oamehas lei náitalan, ja lagamus fuolkkit gullet nuppi árbenluohkkái (vánhemat, oappát/vielljat, vieljaid/ oappáid mánát)
- ii leat čállán testameantta gos árbi testamenterejuvvo muhtton earái
Sohkaárbbolaččat eai árbe maidige jus:
- oamehasas ledje mánát dahje maŋisboahttit (mánáidmánát)
- oamehas lei náitalan, ja lagamus fuolkkit gullet goalmmát árbenluohkái (áddjá, áhkku ja siesát, muoŧát, goaskit, oambealit ja vilbealit). Dalle náittosguoibmi árbe buot.
- oamehas lei náitalan, ja ollislaš árbi lea vuollel 6 geardde álbmotoaju vuođđosumi. Dalle náittosguoibmi árbe buot.
- oamehas lea čállán testameantta gos árbi testamenterejuvvo muhtun earái